Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Kun Mikko viime postauksessa kaivoi Lynxiä kopterikentän laidassa, odottelimme talven mediavieraita saapuviksi. Helsingin Sanomat nimesi viime syksynä erityisen yliopistokirjeenvaihtajan, jonka tehtävänä on seurata Helsingin yliopiston elämää ja tapahtumia yliopistossa. Tartuimme heti nimitysuutisen luettuamme (kuvainnolliseen) luuriin ja otimme yhteyttä kirjeenvaihtajaksi nimitettyyn toimittaja Valtteri Parikkaan. Esitimme Valtterille kutsun tulla käymään Värriössä. Ajankohta vapaa mutta keskitalvi tietysti on kiinnostava. 

Valtteri ja kuvaaja Jukka Gröndahl saapuivat keskiviikona 19.1. Koska kelkkakelit olivat, kuten edellisen postauksen kuvassa näkyy, emme voineet ajatella käyttävämme journalisteja maastossa mutta onpa siinä uutta tutustuttavaa ja kerrottavaa tarjolla myös ihan lähikohteissa, SMEAR:lla sekä Yli-Nuorttin kylmäasemalla. Sen verran kuitenkin kokeilimme kelkkailutaitojamme että käytimme vieraita Värriö I:n huipulla katsomassa avaraa maisemaa.

Vajaan parin vuorokauden vierailu on tietysti tiivis ja uutta asiaa tulee paljon nopeassa tahdissa. Paikalla olivat ilmakehätutkijoista Mikko ja Kimmo sekä maantieteilijä Janne. Teknikoista vuorossa olivat Tarmo ja Oili. Koronavarovaisuuden nimissä huolehdimme ettei koko henkilöstö ole asemalla samaan aikaan, joten toinen vuoro ei ollut vierailun aikana läsnä. 

Lisäksi asemalla oli vielä englantilainen vaihto-oppilaamme Charlotte. 

Valtteri sai paljon materiaalia, josta koostaa mielenkiintoinen juttu. Juttu on määrä julkaista lauantaina 5.2.

Charlottesta ja hänen kokemuksistaan Lapin ikimetsien keskellä kirjoitan joku toinen kerta. Hänen viime viikolla aseman pihalta ottamansa revontulikuva olkoon oiva lopetus tälle tekstille.

Kuva Charlotte Stapleton

Värriön tutkimusasema on mukana Kilpisjärven biologisen aseman Polkuja tieteeseen - hankkeessa. Osallistumme kaksiosaisen hankkeen toiseen osaan, jossa kehitetään Lapin ympäristötieteellisten tutkimusasemien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluita. Tavoitteena on saada asemien tuottamat aineistot ja tutkimus paremmin sidosryhmien hyötykäyttöön. Tutkimusympäristöä – ja erityisesti tiedon jakelukanavia – kehittämällä luodaan edellytyksiä lappilaiselle innovaatiotoiminnalle ja valmistaudutaan tukemaan Lapin osaamiskeskittymää bio-, ympäristö- ja ilmastotieteiden osalta. 

Fenologista aineisto on noin 2500 yksittäisen tiedon verran. Kuva Janne Mukkala.

Labels: Värriön tutkimusasema

Värriön tutkimusaseman väki toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Asemalla kulunut vuosi on ollut rauhallinen. Covid-19 pandemia on rajoittanut jonkin verran aseman toimintaa. Kesäkoulut ja tutkijavierailut ovat olleet vähissä. Muutamia vierailuja olemme voineet järjestää, lähinnä tutkijoille, joiden kenttätyöt ovat edellyttäneet Värriössä käyntiä. Kesäkuun alussa kolme itä-lappilaista lukiolaista vietti asemalla kahden viikon jakson kesätöissä. Tehtävänään mm. pönttölintujen pesinnän seuranta. Tarkoitus on että voimme vastaisuudessakin tarjota lukiolaisille mahdollisuuden tutustua tutkimuksen tekemiseen ja tutkijoihin kesätöiden puitteissa. Merkittävänä tapahtumana lokakuun alussa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen vieraili asemalla osana itäisen Lapin matkaansa. Kurvinen sai nopean vierailunsa aikana tutustua SMEAR-asemaan ja kuulla sekä Värriöllä tehtävän tutkimuksen että ilmakehätieteiden keskus INAR:n tutkimuksen ajankohtaisista asioista. Lunta luonnonpuistossa on tällä hetkellä nelisenkymmentä senttiä, tietenkin vähän mittauspaikasta riippuen. Luonnon kiertokulku jatkuu entiseen tapaansa, juhlapyhistä sen enempää välittämättä. Elämä asemalla soljuu näin joulun aikaan rauhalliseen tahtiin. Päivittäiset toimet hoidetaan ja muuten rauhoitutaan joulun viettoon.

Värriön tutkimusaseman 40-vuotisjuhlille 21.-22.8.2007 pyysimme video- ja valokuva-alan ammattilaisen Jouko Niikkosen (Kuusamosta) taltioimaan juhlatapahtuman. Taltioinnista laadittiin sittemmin DVD-levytys. Levyt jaettiin postitse juhlien vieraille.

Vuonna 2007 digiaika ei ollut vielä kehittynyt niin pitkälle, että kahden tunnin mittaisen videotiedoston olisi voinut kätevästi ladata internetiin kaikkien nähtäväksi.

Nyt 2021 digiaika on kehittynyt. Värriön 40-vuotisjuhlien video saatiin vihdoin ladatuksi Youtube-kanavalle.

Juhlavideo löytyy linkistä

https://www.youtube.com/watch?v=VCLU4xGdbP0

Hei, herättelemme Värriön luontopäiväkirjaa henkiin piitkän hiljaiselon jälkeen. Luontopäiväkirja-blogin päivittäminen on ollut keskeytyneenä parisen vuotta tutkimusteknikko Teuvo Hietajärven eläköidyttyä asemalta. Veli Pohjonen on jonkin verran päivittänyt blogia arkistomateriaalilla mutta viimeinen "uusi" päivitys on kesäkuun lopulta 2019. Olemme miettineet, miten yhteydenpito yleisöön hoidettaisiin kun Teuvo ei enää kulje maastossa lintujen perässä. Tietysti tutkimusasema on ollut aktiivinen facebookin puolella ja viimeiset pari kuukautta myös twitterissä mutta tämä blogi on ollut kysymysmerkki.

Blogi on aikaisemmin täyttynyt laadukkaista luontokuvista. Facebookin tai twitterin puolella kuvien laatuvaade ei ehkä ole niin korkea kuin mihin rima on tällä puolen asetettu. Jotta luontopäiväkirjan taso pysyisi korkeana tulevaisuudessakin, eivät kännykkäkuvat oikein riitä. 

Olemme nyt aseman henkilökunnan kesken päättäneet, että kokeilemme luontopäiväkirjan säännöllistä päivittämistä. Liikumme kuitenkin Värriön luonnonpuiston maastossa edelleen päivittäin, joten meillä on mahdollisuus löytää kiinnostavia asioita kameran etsimen eteen.

Kauniiden kuvien lisäksi luontopäiväkirjassa kerrotaan vastaisuudessakin Värriön luonnonpuiston elämästä sellaisena kuin se meille ihmisille näyttäytyy. Varmasti myös Värriön tutkimusaseman tapahtumista ja aseman toimesta tehtävästä tutkimuksesta voidaan jossain kohtaa jotain kertoa.

Koska luontopäiväkirja oli niin pitkään hiljaa, emme voi tietää onko siellä toisessa päässä enää ketään. Siksi haluaisimmekin että kommentoitte tätä postausta, jotta saisimme tietää, onko luontopäiväkirjalla enää kysyntää.

Terveisiä tunturista,

Värriön tutkimusaseman henkilökunta.

Facebook 

Twitter

Kylmää. Kuva Tarmo Kylli

Korvatunturi punahehkuisena auringon enää vaivoin noustessa horisontin yläpuolelle. Kuva Tarmo Kylli.

Aamupäivän usvaa maaliskuussa (2007) Värriötunturissa (Värriö kakkosella). Aurinko paistaa jo melko korkealla.

Ystävänpäivän (14. helmikuuta) tykkymaisema on Värriössä parhaimmillaan, ja vielä jos on pakkasen kirkas päivä, kuten vuonna 2007. Kuvat Värriötunturista.


The winterly sceneries are most wonderful around Valentine's Day, especially if the weather is clear - and cold. Like it was on 14 Dec 2007 in Varriotunturi fells.













xx


xx

This observation was recorded already on 10 Feb 2007 in
http://varrio.blogspot.com/2007/02/
As below there is a complete series of photos on the Rakitsa site


Tämä mysteerinen Rakitsan havainto kirjattiin jo 10.2.2007
http://varrio.blogspot.com/2007/02/
Tässä on koko sarja tilanteesta otettuja kuvia.

Labels: Common Raven, Corvus corax, korppi, reindeer

Labels: Rakitsa

Early February sun and windy weather on Varrio fells. Photos of 6 Feb 2005.



Helmikuun alun aurinkoa ja tuiskutuulta Värriötunturissa. Kuvat 6.2.2005.

Labels: arctic winter, Värriö kaksi, Värriö yksi