Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Pakkaslinjalla / On the cold line

2012-01-25T17:55:00.007+02:00

Hiihtelin pitkän lumilinjan pakkassäässä. Aseman mittari näytti -15 astetta ja Yli-Nuortin mittarit -20-30 asteen lukemia. Lunta oli keskimäärin puolisen metriä. Nyt on lunta puissa kovasti.

-----

Pommituskukkuloiden kohdalla pyyparvi pölähti kiepeistä puihin. Niitä oli 8 yks.

-----

Puolivälinjängän itälaidalla istui hiiripöllö puun latvassa. Toinen samanmoinen löytyi jängän länsipuolelta. Pöllö oli siirtynyt parisataa metriä länteen vakiopaikaltaan, missä olen sen muutaman kerran tavannut ja missä Tarmo sen viikko sitten tapasi. Tässä olivat linjan lintuhavainnot.

-----

Päivän kolmas hiiripöllö löytyi talvipolanteen varrelta Nuorttiaavan eteläpuolen kuusikosta. Se ei ollut laskentalinjalla.

-----

Olen pannut merkille tänä talvena, että hiiripöllöt asustavat tietyillä paikoilla pitkäänkin. Tällaisilta paikoilta olen laskenut talven kuluessa kymmenkunta pöllöä puiston alueella. Koko puistoa en ole käynyt läpi, mutta tällä määrällä hiiripöllötiheys on n. 1 pöllö/10 neliökilometriä.

-----

Eilen näin hiiripöllön asemalta länteen puolisen kilometriä. Illalla ennen viittä lähes täyspimeässä karkasi koppelo männystä vessan luona asioivaa. Tänään näin hakomisjälkiä Kuutsjärven pohjoisrannan männyn alla. TH

Lintuharvinaisuuksia Itä-Lapissa / Rare birds in eastern Lapland

2012-01-23T23:35:00.007+02:00

Sain Aallon Pirkalta sähköpostia seuraavasta tapauksesta. Perjantaina 13.1.12 oli Sallan Varvikossa tullut harakoiden ahdistama lokin näköinen lintu Arolan talon pihapiiriin. Lintu oli saatu kiinni, koska se oli aika heikossa kunnossa. Lintu myös määritettiin Aroloiden toimesta pikkukajavaksi (Rissa tridactyla).

-----

Linnusta ilmoitettiin Pirkka Aallolle, joka kävi jo samana iltana sen. Lintu sai syötäväksi pientä muikkua, jota hotkikin aikamoisen määrän. Pirkka vei linnun lauantaiaamuna Rovaniemelle, jossa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi sulapaikkoja, jotta lintu selviäisi. Lintu sai jatkokyydin Ouluun, missä avovettä riittää. Onpa siellä Hailuodon luona havaittu jopa pikkukajava viime aikoina.

-----

Pikkukajava elää Jäämeren rannikolla lintuvuorilla ja harhautuu joskus talvisaikaan Suomeenkin asti. Mikään tavallinen tuttavuus se ei Suomessa ole. Lintu on hyvin kalalokin näköinen, mutta eroaa siitä selvimmin mustista jaloista.

-----

Vanha Ainijärven rv. Reijo Kalliskota soitteli meille Värriöjokivarresta. Siellä on hänellä käynyt ruokinnalla koiras harmaapäätikka (Picus canus). Ensimmäinen havainto linnusta oli, kun se joskus lokakuun lopussa törmäsi ikkunaan ja meni pökkyrään. Lintu kuitenkin selvisi ja on siitä lähtien käynyt lähes päivittäin Kalliskodan ruokinnalla, on se käynyt naapureidenkin lintulaudoilla. Tali-siemenpötköt maistuvat tikalle, millä se tuntuu talven eläneen. On se kuulemma puitakin hakannut, jopa käynyt talon kimppuun viime päivinä.

-----

Kalliskodan pihapiirissä on asustellut myös varpuspöllö. Sitä ei kuitenkaan ole nyt näkynyt pariin viikkoon. TH

-----

P.S. Pirkka Aallolla on muuten lintublogi, johon pääsee tutustumaan osoitteessa http://pirkka-aalto.blogspot.com

Tunturihaukan perässä / Following the Gyrfalcon

2012-01-23T21:19:00.011+02:00

Taas tuli aurinkoinen pakkaspäivä. Lämpötila oli - 20-30 asteen välillä. Tyyntä, taivanrannoilla hieman pilveä.
-----
Haaskakummussa lensi ohi yllätys. Tunturihaukka lensi melko korkealla suoraviivaisesti kohti etelää tunturijonon suuntaisesti klo 10.20. Niin kauan kuin näin, se lensi suoraan eteenpäin. Olisi vaikeata löytää sitä, koska se lensi määrätietoisesti ja kuinka lie kauas.

Reilun puolen kilometrin päässä lounaan suunnassa tunturin alla oli urosmetsoparvi hakomassa matalassa koivikko-männikössä. Niitä osoittautui olevan 12 yksilöä, mikä taitaa olla ennätysmäärä minulle, tosin olen yhden 12 yks. parven nähnyt aikaisemminkin. Tunturihaukan täytyi nähdä metsot, koska se lensi melko läheltä, mutta se ei yrittänytkään hyökätä niiden kimppuun.
-----
Aikani selvittelin metsojen lukumäärää ja kuvasin ne kaikki kaiken varalta. Lähinnä halusin nähdä, oliko niissä vanhoja lähetinlintuja. Lähettimiä ei kuitenkaan näkynyt.

-----

Jatkoin sitten partiointia suuntaan, johon haukka lensi. Tarkoitus oli myös selvittää, onko alueella ollut petoja ja ovatko ne tappaneet poroja. Värriö V:n itäpuolelle tunturikoivikon (riekkojen) tuntumassa päästyäni päätin tutkia itäpuolen ison avosuon, josko haukka olisi mennyt sinne riekkojen toivossa. Tarkoitus oli sen jälkeen halkaista alue itään Tuntsajoelle, minkä jokivarren riekkomaita pitkin palata pohjoiseen a seman suuntaan.

Avosuon laidalla katseeni osui sitten muutaman sadan metrin päässä tykkykuusen latvassa olevaan tummaan, hoikkaan täplään (k). Niinköhän se haukka tuolla nyt on, ajattelin ottaessani kiikaria esiin. Täplä ei ollut hiiripöllö, joka yleensä tällaisissa tapauksissa osoittautuu paikalla olevaksi, pöllöhän on paksupäinen eikä noin hoikka. Ja kiikari vahvisti asian, haukka se on ja todennäköisimmin tunturihaukka.

-----

Lähestyin haukkaa napsien siita kuvia (k) ja pääsin alle sataan metriin, kunnes haukka sai tarpeekseen kelkan pörinästä. Kiertelin sitten sen pakosuunnassa, mutta en sitä enää nähnyt, meni varmasti taas kauas. Sen sijaan löysin hiiripöllön istumassa kuusen latvassa 200-300 m päässä haukan istumapuusta (k). Nytkään ei tunturihaukka ollut yrittänyt iskeä saaliiseen, vaikka sen on täytynyt pöllö nähdä.

Loppumatkasta en mitään mainittavampaa nähnyt. Haukka oli siis kuvista varmistettuna tunturihaukka, aikuinen tai esiaikuinen yksilö. Sukupuolta en voi määrittää. Tapaamispaikkojen välimatka oli 5 km pohjoisesta etelään ja aikaa mulla meni muutama tunti. TH

-----

P.S. Sanoisin, että tunturihaukka on esiaikuinen, aikuinen on hieman vaaleampi ja siinä on vähemmän kontrastia.

Lerppakorva / Droop ear moose

2012-01-22T20:42:00.006+02:00

Pulkan koillispuolen muristalla asusteli erikoisen näköinen hirvi. Naarashirven vasen korva oli lerpallaan, jotenkin taipua repsahtanut alaspäin, vähän niin kuin ajokoiran korvat. Lisäksi hirven katsellessa minua sen pää oli kallellaan vasemmalle päin. Hirvi pakeni minua vähän matkaa, mutta jäi katselemaan uudestaan samalla tavoin ja sitten vielä sama uudestaan.

-----

Mitä kummaa oli sille sattunut vai oliko sillä jokin syntymävika? Hyvä tuntomerkki kuitenkin, jos sen vielä sattuisi näkemään. TH

Pakkaspäivän tapahtumia / Happenings of frosty day

2012-01-22T20:17:00.009+02:00

Pitkästä aikaa oli kunnon pakkaspäivä. Aamun pilvisyyden jälkeen kirkastui ja aurinko paistoi. Pakkasta oli enimmillään lähes 20 astetta, alamaissa varmaan ylikin. Tuulta ei juuri tuntunut. Illalla meni taas pilveen.

-----

Haaskakummun törmän alta löytyi poronhaaska, tai mitä siitä oli jäljellä. Ahma oli ilmeisesti tappanut isohkon poron ja raahaillut sitä ja sen osia parempaan jemmaan. Tappo oli tapahtunut useita päiviä sitten.

-----

Vedenjakajan länsipuolella huurremännyissä hakoili kaksi ukkometsoa aamupäivällä. Sitten metsoja ei näkynytkään, ennen kuin iltahämärissä ennen kolmea tapasin kuuden mustan linnun parven Hauhonjängän reunamännyistä. Muutaman sadan metrin päässä oli vielä yksi lisää.

Riekkoja näin 3 + 2 yksilöä Saun länsipuolella. Hiiripöllö osui silmiini Rakitsan itäpuolella, Saun luoteispuolella, Ylimmäisen Papuhaaran varrella ja Kotkakurunojalla, siis 4 yks. Yhden hirven näin Pulkan itäpuolella ja muutamat jäljetkin löytyivät. Hirvenjälkiä muuten on nyt huomattavan vähän Papulammen maastossa, verrattuna aikaisempiin vuosiin.

-----

Eilen tutkin hieman Kotovaaraa. Yleensä siellä on ollut muutamia koppeloita, mutta nyt niitä ei näkynyt. Aikaisemmin olen nähnyt vain yhden. Ukkometso sen sijaan oli kiepissä. TH

Harakka ja muita syömämiehiä / A Magpie and others

2012-01-20T21:34:00.013+02:00

Kiertelin tänään poronraatojen luona ja kävin riistakameroilla. Korpit pitivät ääntä Kuntaskurun eteläpuolella ja meninkin katsomaan, mikä siellä maksaa. Pysähdyttyäni alueella näin maakotkan lennossa. Ilmeisesti se lähti puusta. Sitten lensi harakka samaan suuntaan. HARAKKA! Mistä se tänne lensi, erämaahan? Nyt täytyy olla kyllä raato jossakin, kun kotka ja harakka ym. ovat läsnä.

-----

Heitin lenkin pysähdellen ja kuunnellen ja palattuani takaisinpäin huomasinkin poronraadon. Korpit kiertelivät kauempana, mutta kuukkeliporukka kävi raadolla syömässä eikä paljoa pelännyt. Niillä oli nyt herkkuhetki, kun isommat ruokailijat pysyttelivät poissa minun ollessani paikalla. Susi tai sudet olivat tappaneet vaatimen ja syöneet peräpäätä ja kylkeä, mutta paljon oli vielä syömistä. Tappo oli tapahtunut viime yönä, eikä raato ollut vielä jäätynyt.

-----

Otettuani korvat kiertelin alueella, mutta muita raatoja ei löytynyt. Hauhonjängän etelä- ja pohjoispuolilla näin hiiripöllöt (2) ja koppeloita pakeni matkan varrelta kolme. Yhden riistakameran objektiiviin oli osunut hirvi yöaikaan.

-----

Lämpötila oli hyvin tasaisesti -11 astetta koko päivän ja taivas oli pilvessä. Aamusella sateli hieman lunta ja tuuli puhalteli kylmästi etelän suunnasta. TH

Kaamoksen päättyessä / After the polar night

2012-01-19T18:57:00.007+02:00

Viimeksi vapaille mennessäni näin maakotkan kuusen latvassa Hihnavaarassa poroaitauksen liepeillä iltapäivällä. Kotka näyttää kuvassa nuorelta linnulta.

-----

Aamupäivällä tänne päin ajaessani näin jäniksenraadon tiellä ja korppeja ympärillä vähän ennen Ruuvaojaa. Parikymmentä minuuttia myöhemmin tuli Tapani perässä ja silloin lähti maakotka tieltä jäniksenraadolta.

-----

Hiiripöllöjä näin kaikkiaan viisi välillä Savukoski-Ainijärvi. Teeriä näin 2, kuten riekkojakin. Tapani näki teeriä isohkon parven Pelkosenniemen jälkeen.

-----

Aurinko alkoi näkyä pilvien takaa yhdentoista maissa. Sepä olikin ensimmäinen aurinkohavaintoni täältä pohjoiskairoilta. Kuva on Jänisaavalta. TH

Poronraadot / Reindeer carrions

2012-01-17T20:37:00.001+02:00

15.1. näkyi aurinko ensimmäisen kerran Värriötunturissa. Tarmo sai sen kuvatuksi ja julkaisemme kuvan tässä.

-----

17.1. Tarmo oli liikkeellä Kuntasjokivarressa ja huomasi aivan vierestä lentoon lähtevän maakotkan. Kotka lähti puusta. Tarmo päätteli, että lähistöllä täytyy olla haaska, muuten kotka ei noin käyttäytyisi. Vähän aikaa alueella kierreltyään hän löysikin poronraadon ja sudenjäljet sen luona. Susia oli ollut useampia.

-----

Raadon luona korvia ottaessaan hän kuuli ulinaa Raippavaaran suunnasta. Susihan siellä ulvoi. Kello oli kahden aikoihin iltapäivällä. Ulvonta ei kestänyt kauan.

Tarmo lähti äänen suuntaan. Sutta ei kuitenkaan löytynyt, mutta löytyi toinen poronraato, sekin susien tappama. TH, TK, kuvat TK

Suokukko riisui juhlapukunsa Etiopiassa - Ruff undressed its Lapland suit in Ethiopia

2012-01-16T20:22:00.003+02:00

Suokukkopari ruokailee Abiyata-järven
eteläpäässä.

Suokukko (Philomachus pugnax) on Lapin kahlaajista laji, jonka tapaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa useimmissa paikoissa. Toki vettä tai vesijättömaata aina tarvitaan.

Lapissa ja Värriössä soidinaikaan niin koristeellinen suokukko (uros) on talvisaikaan perin vaatimattoman näköinen. Verkkomainen selkäkuvio erottaa sen yleensä heti muista talvikahlaajista.

Uroksen uhoamisesta ei ole jäljellä mitään. Itse asiassa urosta ja naarasta ei erota talvella toisistaan. Molemmat vain tuntuvat etsivän päiväsaikaan rantavedestä taukoamatta ruokaa. Jokohan niillä polttelee lähteä muuttomatkalle Lapin suuntaan?

Kuvan suokukot ruokailivat Itä-Afrikan hautavajoamassa sijaitsevassa Abiyata - järvessä, noin 250 kilometriä Addis Abebasta etelään.

Flamingoja ja suokukkoja Abiyata-järven
eteläpäässä.

Seuralaisina suokukoilla oli flamingoja (Phoenicopterus roseus). Abiyata järvi on suola(natrium-)pitoinen. Järven rantaviiva on siksi kiteytyneen suolan vuoksi vaalea. Flamingot eivät haikaile muutosta pohjoiseen. Ne vain kiertelevät suolajärveltä toiselle, ja kauhovat pintavedestä ruokaansa.

Kuvat on otettu joulupäivänä 2011. Hautavajoaman lämpötila oli järven rannassa noin 30 astetta.

Ruff (Philomachus pugnax) is the migratory water bird from Finnish Lapland which can be seen in almost every Sub-Saharan African country. During its migratory period the dress is quite modest if you compare it to the luxorious outlook of Ruff (male) in breeding season.

These ruffs were photographed on Christmas Day 2011 in Abiyata lake, in the East African Rift Valley, about 250 km south of Addis Ababa. The accompanying flamingo is the Greater flamingo (Phoenicopterus roseus).

Natrium-pitoisen suolan värjäämää
Abiyata-järven rantaa.

Abiyata is alkalic (natron) lake. The salts give the whitish color to the beach line. The mid-day temperature at the lake was about 30 degrees Celsius.

Lapinkirvinen Etiopian lintukodossa - Red-throated pipit, from Finnish Lapland to Ethiopian highlands

2012-01-15T10:26:00.000+02:00

Kogan patojärvi tammikuussa
- Koga dam in January

Lapinkirvinen (Anthus cervinus) on yksi harvinaisuuksia, joka jäi minulta Värriössä näkemättä, enkä ole sitä muuallakaan Suomessa pongannut. Etiopian ylängöllä, lintukodossa, lapinkirvisen löytää lähes takuuvarmasti - kun tietää paikan, ja aika on muuttajan eli Lapin keskitalvi.

Kogan patojärvi (tehty peltojen kastelua varten), Luoteis-Etiopiassa, 50 km Tana-järvestä etelään, on sellainen paikka. Koga on täynnä vettä joulu-tammikuussa. Sorasta tehty pato kuitenkin vuotaa hieman, vuotovesi on padon alla ojitettu ja se lasketaan vesijättömaalle padon alapuolelle. Vesijättömaa on erinomainen lintupaikka, koska se pysyy sopivan kosteana kuivimpaankin aikaan.

Kogan padon alapuolella on vesijättömaa
- Swampy area below Koga dam

Tänne asti piti siis tulla Värriöstä, jotta pääsi lapinkirvisen kuvaamaan. Kuva on otettu 31.1.2010. - Mutta edelleen on aprikoitava, miksi lapinkirvinen lähtee huhtikuussa tästä lintukodosta kohti Lappia ja Värriötä. Miksi se taivaltaa vaivalloisen muuttomatkan, palatakseen kiireen vilkkaa taas syksyllä tänne?

Red-throated pipit (Anthus cervinus) is one of the rare pipits in Finnish Lapland. It is a migratory bird which can be quite easily seen in winter time in Ethiopian highlands. For instance in Koga dam, 50 south of Bahir Dar and Lake Tana, the environment is suitable for red-throated pipit, and for a number of other migratory birds. The dam itself is leaking a little water, and the leakage water makes an ideal swampy birding site below the dam.

Lapinkirvinen - Anthus cervinus
- Red-throated pipit

A good question is why Red-throated pipit, with so many other migratory birds, leaves Ethiopian highlands around April to fly over thousands of kilometers to Finnish Lapland and other arctic areas. After 4 months in the Arctic they return. Why not to stay permanently at Koga dam?

Matka Venäjän Alakurtille

2012-01-14T16:46:00.003+02:00

Kävin viikonloppuna katsomassa talvista Venäjän Alakurttia. Meno siellä oli samanlaista kuin aikaisemmin, mihinpä se olisi muuttunut. Tai täytyy kyllä todeta, että ensimmäisen kerran näin itse kylään johtavan tien lanauksen. Se ei ole koskaan ollut minun käyntien aikana noin tasainen, samoin päätie rajalta Alakurtille oli tosi hyvä. Matkan varrelta otin muutaman kuvan. Tässä ensimmäisenä on Tuntsajoki, jossa näkyi koskikara pulahtelevan välissä sulaan.

Tässä toisessa kuvassa on maisemaa alkuperäiseltä paikalta jossa suomalaisten Alakurtin kylä oli ennen sotia. Taustalla näkyy Ahkiojärvi.

Noin puolessa välissä rajaa ja Alakurttia on vedenjakajana Nurmitunturi. Nurmitunturista lähtee vedet Vienanmereen päin ja tunturin länsipuolelta Perämereen päin. Niin kuin kuvasta näkyy on ylempänä tunturissa huomattavasti enemmän lunta. Puut nuokkuivat tykyn painosta, kun pienoinen pohjoistuuli niitä heilutteli.

Viimeinen kuva on Kuolajärven kapeikosta, jossa järvien välisessä pienessä sulassa oli myös koskikara jään reunalla. Tuli vaan mieleen, että minnehän se suunnistaa jos tämä sula käy pieneksi. Taitaa seuraavalle sulapaikalle olla useita kilometrejä matkaa.

Lumilinjalla / On the snow line

2012-01-11T17:29:00.007+02:00

Puolivälinjängän länsipuolen kuusikossa on hyvin myyriä. Näin voi päätellä, koska taas tänään hiiripöllö oli siellä samalla paikalla kuin 7.1. ja vajaan sadan metrin päässä paikasta, jossa pöllö oli 21.12. Itse myyriä en havainnut, mutta ei siellä pöllölle mitään muutakaan saaliseläintä ole.
-----
Suoritin tänään lintulaskennan ja lumilinjan. Virallinen laskenta oli 7.1., mutta halusin verrata, muuttuuko lajisto toisessa laskennassa. Ja muutosta oli: Nyt sain 7 lajia ja viimeksi vain 4. Lajit olivat korppi 7, kuukkeli 2, lapintiainen 1, pohjantikka 1, käpytikka 2, hiiripöllö 1 ja riekko 4 yks.
-----
Lunta oli linjalla nelisenkymmentä senttiä ja erikoisimmat jäljet olivat minkinjäljet Yli-Nuortilla. Muutama kilometri ylempänä joella oli saukonjäljet, mutta ne eivät olleet linjalla.
-----
Sää oli pilvinen, pakkasta 10 astetta ja jonkin verran tuuli etelästä. TH

Lakimailla / On the highland

2012-01-10T18:07:00.012+02:00

Ahma oli tullut eilen tai viime yönä Tuntsan suunnasta polannetta laukkoen, heittänyt lenkin Ykkösellä ja jatkanut pohjoiseen. Jäljet tulivat myös kelkkapolanteelle Pitkänjängän eteläpuolella ja Nuorttiaavan eteläpuolella eläin kääntyi pois polanteelta oikealle. Kelkkamiehet olivat seurailleet siellä ja täällä.

-----

Metsoja näin kahdeksan kappaletta Vedenjakajalta Saulle ja yhden lisäksi lähempänä Hirvasjokea. Ne olivat etupäässä yksitellen lakimaissa hakomassa tai kiepissä. Yhden päältä ajoin kelkalla huomaamattani sen ollessa kiepissä. Lintu lähti kuitenkin lentoon normaaliin tapaan, joten kai se siitä selviää.

Riekkoja näin kolme ja hiiripöllö istui kuusen latvassa Sauojan latvoilla. Aseman länsipuolella muutaman sadan metrin päässä oli tuoreita hirvenjälkiä.

-----

Pakkasta oli tänään kymmenisen astetta. Melko valoisaa oli, vaikka taivas olikin suureksi osaksi pilvessä. Sumua oli monin paikoin. Saun ympäristön lakimetsissä oli lunta paikoin jo metri. Alaskan lukemista jäi puuttumaan vielä 6 metriä. TH

Smear-aseman talvea / Winter on the Smear-station

2012-01-09T18:47:00.006+02:00

Kuutamo loisti hienosti eilen illalla ja väliin yölläkin, mutta aamulla oli taas pilvistä. Päivän mittaan pilvipeite vaan pysyi päällä, eikä aurinkoa päässyt näkemään. Pilvet eivät olleet paksuja, joten oli aika valoisaa. Lämpötila oli lähellä 10 astetta.

Smear-asema jatkaa ilman hiukkasten ja fotosynteesin mittaamista. Näissä lämpötiloissa fotosynteesiä ei tapahdu, mutta laitteet kuitenkin toimivat. Tänä talvena toiminta on ollut varmempaa kuin aikaisemmin, mutta päivittäin pitää käydä suorittamassa tietyt toimenpiteet ja tarkastukset, jotta näin olisi.

Eilen oli koppelo hakoilemassa Smear-aseman luona, mutta tänään sitä ei näkynyt, kuten ei kauempanakaan ollut merkkejä koppeloista. Sen sijaan riekonjälkiä näkyi. TH

Oravia aseman puissa / Squirrels on our trees

2012-01-08T17:22:00.010+02:00

Tänään oli samankaltainen päivä kuin eilen. Hiljaista lumisadetta, melko tyyntä ja pakkasta -6 astetta. Hämärän tultua alkoi kuitenkin taivas kirkastua, ilma jäähtyä ja täysikuu tuli näkyviin. Toiveissa onkin, että huomenna näkyisi aurinko.

Aamuhämärissä tummahäntäinen orava pölisteli lunta lähimännyssä. Se löysi käpyjä ja naposteli niitä. Myöhemmin se siirtyi lähemmäksi ruokintapaikkaa, missä jatkoi käpyjen syömistä. Siellä oli punertavahäntäinen orava, joka myös ruokaili männynkävyillä. Kyllä ne tiesivät ruokintapaikan läskistä, koska kuukkelit kävivät sitä nokkimassa, mutta se nyt ei niille vain maistunut.

Auringonkukan siemenillä ruokkiminen on lopetettu toistaiseksi. Tarkoitus on kuitenkin kevätpuoleen aloittaa taas muuttolintujen tullessa.

Kettu oli käynyt yöllä pyörimässä pihamaastossa. TH

Tähän aikaan luonnossa / In nature at this time

2012-01-07T17:32:00.008+02:00

Viime aikoina on ollut hyvin pilvistä ja sateista. Parin viikon aikana Kemijärvellä oli vain yksi aurinkoinen päivä, 27.12. Kemijärvellähän aurinko voi näkyä vuoden jokaisena päivänä, toisin kuin Värriöllä, jossa on lähes kuukausi kaamosta. Pakkanen on hieman lisääntynyt, ollen nyt jatkuvasti puolenkymmentä astetta, tänään asemalla -6-7 astetta.

Lunta on myös satanut. Kemijärvellä tuli joulukuun loppupäivinä n. 25 senttiä uutta lunta 2-3 vrk:n aikana, ja lumen syvyys hurahti puoleen metriin. Värriöllä lunta tuli selvästi vähemmän. Nyt täällä virallinen lumensyvyys on 42 cm, kun taas Kemijärvellä 48 cm (lumi on painunut). Rovaniemellä lunta on 56 cm. Lukemat alkavat olla jo normaalia tasoa, mitä on viime vuosina ollut. Värriöllä ollaan kuitenkin vielä jäljessä pitkäaikaisesta normaalitasosta.

Luonnossa ei ole havaittu mitään erikoisempia lajeja joulun aikana. Jokunen ahma ja susi on kulkenut alueella, mm. tunturissa oli tänään parin päivän ikäiset ahmanjäljet. Lähimmillään ahma oli käynyt muutaman sadan metrin päässä asemasta. Poromiehet olivat luvalla tappaneet ilveksen kauempaa Tuntsalta.

Suoritin keskitalven lintulaskennan normaalilla reitillä heikossa pohjoistuulessa ja heikossa lumisateessa. Tapasin 2 kuukkelia (k), yhden korpin, yhden käpytikan ja yhden hiiripöllön (k). Tikka ja pöllö olivat lähellä niitä paikkoja, joissa ne tapasin ennen joulua. Yhdet hirvenjäljet näin Nuortinahon itäpuolella. Kulkusuunta oli pohjoiseen.

Vaikka täällä on niin lauhaa ja pilvistä, niin ei kaikkialla pohjoisessa ole samanlaista. Itä-Siperiassa Jakutiassa on ollut jo ainakin kuukauden 30-60 astetta pakkasta. Kylmintä on ollut Oimjakonissa, joka on kylmin paikka maailmassa Etelänavan ulkopuolella. Tänä aamuna Oimjakonissa oli -48 astetta, mutta lähipäiviksi on luvattu jäähtyvää.

Jostain syystä Suomen television säätiedotuksissa ei näytetä näitä eikä muitakaan Siperian tai pohjoisen Amerikan lämpötiloja. Katsojalle tulee väärä käsitys maapallon lämpötiloista. TH

Hirviä tiellä / Moose on the road

2012-01-07T15:51:00.010+02:00

Ajelin aamupimeässä ja -hämärissä Kemijärveltä Ainijärvelle. Yli-Kemijokivarressa olivat ketut juosseet kovasti tiellä yöllä. Jopa viidet jäljet näin samalla paikalla.

Vielä hämärässä vähän ennen kymmentä hoksasin hirven seisovan tien lähellä Kyörteslammen itäpuolella. Pysäytin auton muutaman kymmenen metrin päähän ja otin ikkunan läpi muutaman kuvan. Siirtyessäni kuvaamaan avaamastani sivuikkunasta hirvi lähti liikkeelle, tuli tielle pysähtyen ja jatkoi sitten tien yli metsään pohjoisen suuntaan. Ajoin ylityspaikalle ja katselin perään, mutta hirveä ei enää näkynyt. Hirvi oli 6-piikkinen uros. Erikoista oli, että se ei ollut vielä pudottanut sarvia.

Tapani tuli töihin pari päivää aikaisemmin puoliltapäivin samaa reittiä. Kyörteslammen länsipuolella tuli hirvi tielle niin nopeasti, että yhteentörmäys oli lähellä. Naarashirvi ylitti tien vauhdilla ja pohjoisen suuntaan sekin. On siis vielä jäänyt hirviä Savukoskelle niin, että väistellä pitää.

Paikallislehdessä oli viikko sitten uutinen hirvikolarista Sallassa Kuusamontiellä. Ovatkohan nämä kolme tapausta vain sattumaa, vai onko tässä jotain yhteistä syytä vaikuttamassa? TH

Luontopäiväkirjan kävijämäärä jatkaa edelleen kasvua!

2012-01-01T12:24:00.000+02:00

Luontopäiväkirjan kävijämäärä jatkaa edelleen kasvua, nyt ylitettiin jo 200000 kävijän raja vuositasolla. Kiitokset siitä kaikille lukijoillemme!

Tapaninpäivän ajelulla

2011-12-26T15:08:00.002+02:00

Tänään kävimme poikien kanssa rajan varressa tarkastamassa riistakameroita sekä kuvassa taustalla olevan Nuorttitunturin päällä. Korvatunturikin välissä kävi näkösillä kun pilviin tuli aukkoja. Reissulla nähtiin kahdeksan riekkoa ja ukkometso lähti petäjästä kun melkein ehdimme ajaa alitse Nuortin reunalla. Saihossa ja Nuorttitunturin alueella Savukosken puolella oli aika mukavasti myös tuoreita hirven jälkiä. Ainakin 20 jäljet urien yli. Sallan puolella oli myös muutamat jäljet. Hirvenmetsästys loppuu vuodenvaihteessa ja taitaa nämä hirvet säästää ainoansa kun niin kaukana ovat pyyntialueista ja vielä rajavyöhykkeellä puistossa.

2011-12-25T12:16:00.004+02:00

Tänään oli jo hieman pakkasta, lämpötila on lähes viisi astetta. Tuuli taas kovenee, kahtena päivänä on tuiskuttanut pihan lähes umpeen. Yllä oleva pieni video Värriötunturista aamunkajosta. Aurinkohan ei täällä vielä näy mutta päivä jatkuu jo.

Jouluaaton touhuja

2011-12-24T11:59:00.003+02:00

Pojat antoivat aseman kesyille tiaisille myös joulupäivällisen. Olipa se heistä hauskaa, kun aivan kädestä tulivat syömään.

Illalla joulusaunan aikaan oli pukkikin käynyt ja tuonut lapsille lahjoja.

Hyvää Joulua Itäkairasta! / Merry Christmas from eastern Lapland!

2011-12-21T19:15:00.005+02:00

Hiihtelin lumilinjan ja laskin lintuja puolenkymmenen asteen pakkasessa. Pilvet olivat tänään ohuempia kuin aikaisemmin ja vaikka elettiin jo päivää vaille talvipäivänseisausta, niin oli kuin päivä olisi jo alkanut valostumaan.

Lunta oli linjan varrella 30-40 cm. Tunturimetsissä oli vajaa puoli metriä, kuusikoissa n. 35 cm ja mäntykankailla n. 25 cm. Vuosi sitten tähän aikaan linjalla oli nelisenkymmentä senttiä. Viime päivien lumisateet ovat nostaneet lumen pinnan jo lähes normaalitasolle.

Linnuista tapasin 4 käpytikkaa (k), yhden pohjantikan ja yhden tunnistamattoman tikan, jompaa kumpaa lajia. Hiiripöllön näin Puolivälinjängän laidalla (k) ja tunturin länsipuolelta lähti koivuista 3 riekkoa.

Jälkihavainnoista mainittakoon runsaasti kärpän ja lumikon jälkiä sekä myyränkoloja. Parissa kohtaa oli hirvi mennyt linjan yli ja näätäkin oli ollut liikkeellä. Poroja oli tunturinrinteessä. TH

Saalistusta kaamoksessa / Preying at Polar night

2011-12-19T17:38:00.014+02:00

Kaamos vain pimenee, tänään oli vuoden hämärin päiväsaika. Kun 11. aikoihin tuli sähkökatkos, niin sisällä talossa piti liikkua taskulampun kanssa. Ulkona satoi tuoretta lunta, joka kirkasti hieman alakuloista säätilaa. 2-3 asteen pakkanen toi lisää talven tuntua.

Ruokintapaikalla oli liikettä siihen aikaan. Virkeiden tiaisten lisäksi siellä oli puolenkymmentä kuukkelia läskinpalojen ympärillä. Aikansa nokittuaan kuukkelit pölähtivät puiden oksille ja alkoivat kirkua kovalla äänellä. Sitten niitä taas vietiin, ja enemmän arvasin kuin näin, että niiden porukassa oli kuokkavieras - hiiripöllö. Pöllö suikoili ruokansa perässä puissa ja niiden oksistossa, mutta ei saanut kiinni mitään.

Sitten pöllö istahti kuusentärrin latvaan arvioimaan tilannetta, ja kohta taas sama peli. Kuin ammuttuna se iski kuukkelien keskuuteen, mutta ne olivat vikkelämpiä ja onnistuivat pujahtelemaan puiden siimekseen ja pelastukseen. Taas pöllö nousi kuusen latvaan. Jonkin aikaa istuttuaan se siirtyi kauemmas luovuttaen taistelun. Tiaiset jäivät pitämään ruokintapaikan herkuista huolta.

Vähän ajan päästä näin hiiripöllön männyn latvassa puoli kilometriä lännempänä. Ilmeisesti pöllö oli siirtynyt jo sinne asti etsimään uusia ruoansaantimahdollisuuksia.

Matkalla Ainijärvelle näin akkateeren lähellä poroaitaa ja toisen samanlaisen Ainikuusikon hakkuuaukealla. Vielä kauempana lähti kaksi riekkoa polanteen varresta.

Puoli kahden maissa Smear-asemalla ollessani tuli kärppä pyörimään rakennuksen vaiheille. Se kävi rakennusten alla, mutta ei löytänyt mitään. Niin vikkelästi liikkui, että en kuvaa saanut, vaikka koetin seurata perässäkin vähän matkaa. Palattuani Smear-kopille näin myyrän vilahtavan sen alta lumikoloon. Niin siis kärppäkin jäi ilman saalista, vaikka hajulla siitä olikin. TH

Matka Saun maastoon / A trip to Sauoiva region

2011-12-18T16:52:00.010+02:00

Vedenjakajan itäpuolen lakimetsässä oli 4 urosmetsoa hakomassa männyissä. Niiden vieressä koivuissa oli 3 teertä, 1 koiras ja 2 naarasta. Yksinäisiä metsoja näin lisäksi 4 yks. itä- ja kaakkoispuolella. Riekkoja näin vain yhden, vaikka jälkiä oli monessa paikassa.

Hirvenjälkiä näin 8 elukan tekemät tuoreet jäljet, suurin osa oli yksinäisiä. Jos lasketaan aikaisempien päivien jäljet, niin itä- ja eteläpuolella puistossa on ainakin kymmenen hirveä, luultavasti alun toistakymmentä.

Saun luona oli ahma kierrellyt ja kettu oli seuraillut sitä. Parit tuoreet näädänjäljet näin, joista toiset aseman ympäristössä. Tuntsan latvalla koskikara lähti sulasta.

Hämärä muutaman asteen pakkaspäivä oli tänään. Lunta tuli aluksi pieninä rakeina ja puolenpäivän jälkeen jo isompina hiutaleina. TH

Kaamos / Polar night

2011-12-17T16:47:00.015+02:00

Tunturimaissa lunta on 30-40 cm. Tunturin lumilinjalla yleinen lukema oli tänään 36 cm. Parissa tuiskupaikassa oli jo vajaa metri. Alempana metsissä lunta on kymmenisen senttiä vähemmän, ja normaalista lumenmäärästä ollaan vielä jäljessä.

Nyt oltiin pakkasen puolella yhden asteen verran. Tuuli oli heikkoa ja oli hyvin pilvistä. Pilvet matelivat alhaalla, kuten ajankohtaan kuuluukin (k). Näin lumella liikkeellä kärpäsen (k), joka kestää muutaman asteen pakkasen.

Riekkoja näin 3 yksilöä pohjoisrinteen tunturikoivikossa. Ylempänä oli ollut 10 yks. parvi jäljistä päätellen ja etelärinteellä yksi. Koillisrinteellä oli vielä muutamat jäljet, joten riekkoja on jo ihan normaalisti. Lumilinjan jäljentekijöitä olivat lisäksi kärppä, lumikko, kettu ja jänis.

Myyrän reikiä oli Ykkösen pohjoisrinteellä melko paljon, paikoin jopa 7 reikää neliömetrillä. Myyrien määrästä kertoo jo hiiripöllöjen määräkin viime päivinä.

Ykkösen ja Kakkosen välisessä laaksossa oli yksinäinen hirvi ollut makuulla ja lähtenyt itään päin. Myös Kuutsjärven eteläpuolella oli tuoreet hirvenjäljet etelän suuntaan, tämä oli eri yksilö. Ilmeisesti eteläinen tuuli toi hajua koirille, jotka yöllä olivat haukkuneet. Näin siis parin päivän sisällä on aseman ympärillä ollut ainakin viisi hirveä, mahdollisesti enemmänkin, koska muutama oli ollut aiemmin länsipuolella.

Kuutsjärven kaakkoispuolella hakoili ukkometso männyssä (k). Eilen se oli viereisessä puussa. Siitä pari sataa metriä länteen oli toinen. TH

Itäpuolella / On the east side

2011-12-16T17:59:00.008+02:00

Kiersin lenkin rajan vartta ja Papuhaarojen kautta takaisin. Tuoreita pedonjälkiä ei näkynyt, mutta vanhempia oli. Metsoja näin Pulkan koillispuolella parven, jossa oli yksi vanha (k) ja kolme nuorta (k) urosmetsoa. Riekkoja oli samassa paikassa neljä. Myöhemmin näin vielä molempia lajeja yhdet. Hiiripöllöjä oli Sauoivanmuristan pohjoispuolella yksi kuusen latvassa ja Pulkan eteläpuolella toinen kuusikelossa.

Hirvenjälkiä näin tuoreita asemalta itään, Papulammen maastossa vanhempia muutama ja Hirvasjoen länsipuolella muutama vanhempi. Vähissä ovat hirvet.

Aika sateinen oli sää tänään. Lunta sateli pitkin päivää, mutta näkyi sinitaivastakin pikku länttejä, lämpötilan ollessa nollan vaiheilla. Muristamaissa oli jo puolisen metriä höttyä. TH

P.S. Ylimmäisellä Papuhaaralla oli tuoreet minkinjäljet.

Petoja / Beasts

2011-12-16T17:49:00.007+02:00

Tarkastin riistakamerat. Yhden luona oli käynyt vieraita. 11.12. klo 17. jälkeen oli ahma käynyt maistelemassa jättämiäni makupaloja. 14.12. klo 4. aikaan oli susi haistellut tai maistellut samoja juttuja. Tarkka on hajuaisti. TH

Sinisen hämärän aikaan / At the time of blue twilight

2011-12-15T22:49:00.012+02:00

Viime aikoina on pitänyt pilvistä säätä, hyvin hämärää ja pikku pakkasta. Lunta on tullut pikku hiljaa lisää niin, että nyt on n. 25 cm, tuntureissa enemmän. Maisemakuvassa Sotatunturi.

Työmatkalla näkyi runsaasti pöllöjä. Hiiripöllöjä oli 5 yksilöä, ennen Martinkylää yksi, toinen Kontiokoskella, kaksi n. kilometrin välein Lattunassa (k) ja yksi Ainijärvellä (k). Ainijärven pöllön oli jo PP ehtinyt nähdä hieman aikaisemmin. Se istui kelokuusen latvassa ainakin tunnin. Kyörtesselän poroaidan luona istui hongan latvassa varpuspöllö (k).

Kanalinnuista näin vain yhden teeren.

PP on kierrellyt muutamana päivänä aseman pohjois- ja länsipuolella. Tänään löytyi yhdet ja eilen kolmet sudenjäljet. Muutama hiiripöllö ja joitakin teeriä ja riekkoja on tullut vastaan. Poromiehet ovat muuten tappaneet erikoisluvilla kolme sutta Värriötunturin eteläpään-Kuorvusselän alueelle. TH

Lapin Liro lintukodossa - Wood sandpiper, from Finnish Lapland to Ethiopian highlands

2011-12-11T14:47:00.001+02:00

Kemijärven toimittaja Tapani Niemi teki viime keväänä (2011) Lapin radioon juttusarjan Etiopian lintukodosta, erityisesti siltä kannalta miksi joukko Lapin lintuja muuttaa talveksi aina Afrikkaan asti. Merkillinen talvikoti on Etiopian ylänkö, 2000-3000 metrin korkeudella. Lintukodon ydin on (Sinisen) Niilin lähteillä, Tana-järven rannalla Luoteis-Etiopiassa.

Kun Tapani kävi täällä (helmikuussa 2011) kysymys kääntyi toisinpäin. Miksi joukko lintuja lähtee paratiisimaisesta Etiopian lintukodosta vaivalloiselle, tuhansien kilometrien muuttomatkalla Pohjan perille? Miksi ne eivät pysy vuoden ympäri täällä lintukodossa.

Ensimmäinen kuvaesimerkki tulee lirosta (Tringa glareola). Se on tyypillinen muuttaja, jota ei Etiopian sadekaudella (meidän kesä) täällä tapaa. Ensimmäiset paluumuuttajat voi havaita loka-marraskuussa.

Kuvan yksilö ruokaili Tana-järven kesätulvan jälkeisellä vesijättömaalla Geriman niemellä, Bahir Darin kaupungin länsipuolella. Aamuvarhaisella (26.11.2011) järvi oli tyven. (vp)

Wood sandpiper (Tringa glareola) is a typical migratory bird of Ethiopia, which can be observed only during the dry season which corresponds with the winter of northern latitudes. Wood sandpiper is typical summer species for instance in Finnish Lapland, in the latitudes of Varrion Nature Reserve.

This specimen was photographed (26.11.2011) at Lake Tana, in Bahir Dar, in the sources of Blue Nile.

It is a good question to wonder why migratory birds fly once a year the tedious trip from the an ideal ecosystem to remote northern areas (behind Arctic Circle). Why do they not stay in the sources of Nile for the whole year? (vp)

Havaintoja etelämpää Itä-Lapista / Observations from eastern Lapland

2011-12-10T22:12:00.002+02:00

Kun nyt on paljon tullut pidettyä rästiin jääneitä vapaita ja lomia ja vähän tullut tekstiä luontopäiväkirjaan, niin laitan juttua etelämpää Itä-Lapista. 10.12. olimme matkalla Kemijärven ja Sallan rajamailla Joutsijärveltä itään. Huomasin maakotkan kaartelevan tien päällä. Kotka istuutui männyn latvaan (k) ja kauempana kaarteli toinen (k). Linnut olivat vanhoja.

Kotkat pyörivät melko pitkään paikalla ja ainakin toinen kiljui koiranpennun tapaan minuuttikaupalla. Moista en ole aikaisemmin kuullut. Maakotkahan on hyvin hiljainen ja olen kuullut sen kiljuvan hiljaisella äänellä, mutta noin voimakasta kiljuntaa en ole kuullut. Varmaankin paikalla oli haaska tai joku saaliseläin, koska kotkat eivät halunneet lähteä heti paikalta.

Kursunjärvellä oli teerillä taas markkinat, kuten viisi vuotta sitten marraskuulla, kun edellisen kerran kävimme paikalla. Niitä oli ainakin 75 kpl kaikkiaan, suurin osa jäällä, osa puissa tai rannalla. Pari vuotta sitten kursulaiset olivat nähneet jäällä alun toistasataa, joten siellä teerillä näyttää olevan tapana yleisemminkin kerääntyä jäälle parviin. TH

Pilvinen päivä / Cloudy day

2011-12-04T14:24:00.004+02:00

Tänään oli pilvinen ja hämärä päivä. Pakkasta oli pari-kolme astetta ja iltapäivän puolella alkoi sadella lunta. Lunta muuten on tunturimetsissä pari-kolmekymmentä senttiä, mutta alamaiden kankailla vain muutama sentti.

Kierros itäpuolella tuotti tulokseksi 7 urosmetsoa ja pari teertä. Myös hiiripöllön näin Petäjärinteellä. Hirviä on edelleen Saun pohjoispuolella, nyt näin pakojälkiä. Ilmeisesti karanneet susiporukkaa. TH

Jäljet kertovat / Tracks were telling

2011-12-03T21:11:00.019+02:00

Eilisen plussakelin jälkeen satoi illalla ja alkuyöstä lunta muutaman sentin, niin että mittakepissä oli aamulla 14 cm. Aamulla lämpötila oli vielä nollan vaiheilla, mutta päivän kuluessa pakastui -10-15 asteeseen. Aurinko näyttäytyi puolenpäivän jälkeen.

Aseman portailta löytyi yölliset kärpänjäljet. Saukon aamuöinen jälki löytyi Ykkösen pohjoispuolelta ja oli menossa länteen päin. Kettu oli kulkenut paikalla aikaisemmin tunturia kohti tullen Kotovaarasta. Näätäkin oli ollut liikkeellä, yölliset jäljet olivat Kuutsjärven eteläpuolella.

Kävin Tuntsajoella reilun 15 km päässä. Yöllisiä hirvenjälkiä näkyi 4 elukasta ja emän ja vasan näinkin jokivarressa (k).

Paluumatkalla oli ahma laukkonut Vedenjakajan eteläpuolitse jälkeni yli itään. Jostain kumman syystä iso ahma oli koko ajan laukkonut pitkillä loikilla. Sitä ihmettelivät paikalle tulleet poromiehetkin.

Poromiehet olivat seurailleet susiporukkaa, joka oli kiertänyt Papuhaaroilta Viermulauttamuristan kautta Saukuusikkoon. Susia arvelivat olevan 6-8 yks. Laskennan teki vaikeaksi se, että pedot astuivat toistensa jälkiin kulkiessaan. Minäkin näin jäljet Saun länsipuolella, susien kulkusuunnan ollessa pohjoiseen. Lunta Saun alla oli jo 25-30 cm, kinoksissa jopa puoli metriä.

Vanhemmat ilveksenjäljet olivat myös kuumottaneet lumen alta poromiesten näkyviin. Poronraatojakin oli löytynyt, mutta tapetut porot oli kuulemma syöty lähes kokonaan ja merkkejä tapoista oli vähän.

Teeriä näin etupäässä Tuntsajokivarressa 17 kpl (k) ja riekkoja alun toistakymmentä. Maakotka näyttäytyi jokivarressa ja Saun rinteellä (k). Niin, ja näkyipä jossain Vedenjakajan seudussa vielä lumikonjäljetkin. TH

Myrskyn ulvontaa / Screaming wind

2011-12-01T18:12:00.005+02:00

Viime päivinä on ollut synkkää, pimeätä. Lämpötila on ollut nollan vaiheilla, tosin eilen lämpesi 2 asteeseen. Tänään näkyi jo aurinkokin, mutta vain n. tunnin ajan. Tuuli vain puuskahteli myrskylukemissa.

Tarmo kävi lyhyen lumilinjan ja pääsi vielä kuvaamaan aurinkoa. Yhden asteen pakkanen ja 7 boforin tuuli jäähdyttivät miestä ja kameraa niin, että kauaa ei voinut kuvausta harrastaa. Tunturissa pysyminenkin oli vaikeata, ettei lähtenyt tuulen matkaan. Mutta päivän maisemakuvat kuitenkin syntyivät.

Ykkösen eteläpuolen kurussa oli hirven ja vasan jäljet alaspäin. TH, kuvat TK

Hiljaisuuden äänet / The sounds of silence

2011-11-21T18:03:00.014+02:00

Erämaa on yleensä melko hiljainen, varsinkin tähän aikaan. Kovinta ääntä pitää tuuli, mitä tänään ei juuri ollut. Viime vuonna oli käpylintuja, mutta nyt niitä on vain vähän.

Jos oman liikkumisen tuottamaa ääntä ei lasketa, niin kaikkiaan vastaan tulevia ääniä on harvoja. Tosin omakin liikkuminen tuottaa usein niin kovaa ääntä, että tarvitaan jopa kuulosuojaimia, en tarkoita nyt ruoansulatuksen aiheuttamia ääniä. Mutta jos kaikki päivän kuluessa kuullut äänet summataan yhteen, niin kyllä niistä melkoinen lista syntyy.

Aamulla Hirvaskankaalta röpisi lentoon viisi koppeloa ja ukkometso. Sitten Hirvasjoki ja Haaskaoja pitivät aika kohinaa kulkiessani niiden kautta. Haaskakummun koillisrinteellä istuskeli puiden latvoissa 4 teertä. Koirasteeri (k) utkatteli ohikulkiessani ja vähän päästä koppelo piti meteliä noustessaan maasta ja sitten istuutuessaan puuhun.

Haaskakummun lakialueella oli 4 urosmetson parvi hakomassa männyissä. Mitään ei kuulunut, mutta varmaankin niiden syödessä havunneulasia kuului napsetta. Silmänkantaman päässä näkyi 6 teeren porukka. Ne vaihtelivat puuta siivet havisten ja lähempänä naaraat alkoivat kotkottaa.

Itärinteellä istui kaksi ukkometsoa männyssä (k). Ne lähtivät kaukaa lentoon, enkä kuullut mitään, mutta voi kuvitella minkälaisen metakan metson lento aiheuttaa. Samoihin aikoihin heikko pohjoisvirtaus toi moottoriajoneuvon (ilm. mönkijän) ääntä kaukaa pohjoisesta.

Haaskakummun päällä istui yksinäinen ukkometso männyn latvassa. Myös se päätti ottaa siivet alleen pitäen ääntä, jota minä en kuullut pitkän välimatkan vuoksi. Ja eteläpuolella Haaskakumpua kaukana hakoili toinen yksinäinen metsokukko hiljaa napsutellen, saatoin kuvitella.

Vedenjakajan eteläpuolella oli porotokka, joka lähti jo kaukaa karkuun. Niillä taas sorkat napsahtelivat ynnä muuta pakenemisen aiheuttamaa melua saattoi kuvitella kuuluvan. Samoin muutaman sadan metrin päässä etelän suuntaan jäätyneeltä jänkärimmiltä lähti pienempi poroparttio (k) pakoon.

Haaskaojan varrella ja Haaskakummussakin oli aika paljon hirvenjälkiä. Jäljet olivat kuitenkin hiljaisia. Sen sijaan lapintiaiset ja kuukkelit pitivät omaa hiljaista sirkutustaan ja naukumistaan Haaskaojan solinan kuuluessa taustalta. Myyräkin vilahti mättään reikään ja jotain ääntä senkin jalat saivat aikaan.

Hirvasjoen kohinan ohitettuani päätin istahtaa puunrungolle syömään eväitä ja kuuntelemaan, kuuluisiko mitään, kun asiasta tehden alkaa kuunnella. Eipä tarvinnut vielä alkaa palella 7 asteen pakkasessa, kun korppi kilautteli lentäen ohi parin sadan metrin päästä, matkalla pohjoiseen. Samalla näin vilahduksen korpin suunnalla vajaan sadan metrin päässä ja jotain räpsähti puuhun. Syötyäni eväät lähdin tarkastamaan, mikä sinne tuli. Koppelohan se sitten lähti siivet nopeasti havisten lentoon häipyen idän suuntaan.

Jatkoin pohjoisen suuntaan Hirvaskangasta pitkin. Muutaman sadan metrin päässä taas koppelo röpisi lentoon, se oli eri lintu kuin edellinen. Heti koppelon jälkeen kuului siiven havinaa toisesta suunnasta, mutta se havina oli rauhallisempaa. Äskeinen korppi oli jäänyt ilmeisesti jo yöpuulle, koska alkoi jo hämärtää auringon laskettua jo lähes tunti sitten. Nyt kello oli 14.30. ja korppi joutui etsimään uuden istumapuun.

Tämän jälkeen kuulin vain heikkoa puron liplatusta Rakitsan itäpuolella. Rinteellä oli vielä parit tuoreet hirvenjäljet etelään päin, mutta ne olivat jo vanhoja ääniä.

Voisi ajatella, että tarvitaanko erämaassa kuuloaistia, kun sille on niin vähän käyttöä. Kuka tarvitsee ja kuka ei. Tarkka kuulo on monelle eläinlajille hyvin tärkeä, koska luonnon äänet ovat niin vähäisiä. Kuulon avulla saalistetaan, paetaan vihollista, pidetään yhteyttä. Hiljaisuus on monille lajeille sopeutumaa olosuhteisiin. Noutaja tulee pian, jos kovin metelöi. Niinhän se on ihmisten maailmassakin. TH

Yli-Nuortin pakkasessa / Cold day by the river Yli-Nuortti

2011-11-20T16:50:00.006+02:00

Kirkas pakkaspäivä, Yli-Nuortin mittarissa -24 astetta vielä aamupäivällä. Huurretta on kertynyt jo puihin.

Kävin riistakameralla rajan varressa. Mitään erikoisempaa ei ollut liikkunut. Kynsikankaalla ukkometso istuskeli männyssä. Nuorttitunturin alla niitä oli kolme. Myös pyitä löytyi kaksi koivusta lepäilemästä.

Ainikuusikon itäpäästä lähti teeriparvi. Niitä oli kolmetoista. Myös isojälkinen hirvi oli mennyt samalla seudulla puiston puolelle aivan äskettäin ja vähän vanhemmatkin jäljet löytyivät vähän matkan päästä. Vielä siis on joku hirvi Savukosken puolellakin, vaikka vähissä jo ovat.

Auringon säteilyssä / In the sunshine

2011-11-19T22:11:00.011+02:00

Vähitellen alkaa ulkosalla olla talven tuntua. Tänään oli pakkasta 12-13 astetta ja varsinkin lakimaissa puhalsi hyinen pohjoinen. Auringon katse ei enää erikoisemmin lämmitä. Paistetta piisaa vielä parhaimmillaan viideksi tunniksi, mutta jokainen uusi päivännäkö on muutamaa minuuttia lyhyempi. Pilvisyys verottaa näihin aikoihin useasti auringon säteilyä, tosin tänään vain sopivasti luomaan tunnelmaa. (yläkuva Korvatunturin suuntaan)

Matkalla Saun maastoihin näin aamuhämärän hälvetessä 3 teertä ja kolme ukkometsoa. Saun liepeillä on ollut viime päivinä hirviä. Nyt näin kolme naarasta (k) porukassa pohjoispuolen kurulla. Ne olivat asustelleet lähes avotunturissa pohjoiseen viettävällä rinteellä syöden pajua ja makoillen. Täällä niitä ei mikään uhkaa tähän aikaan.

Länsipuolen kurulla emä ja vasa karkasivat minua, jäljistä päätellen. Hirvien määrä alueella on varmasti lähempänä kymmentä, niin paljon muita tuoreita jälkiä tapasin. Samalla kurulla lenteli hiiripöllö puunlatvasta toiseen, myyriä selvästi etsien.

Saun kurujen maastossa oli edelleen kiirunoita ja riekkoja. Kiirunoita näin 11 yks., osa ehkä samoja, ja riekkoja lähti lentoon viisi.

Lähempänä Väliojan latvaa näin maakotkan kaartelevan kaukana, ehkä kilometrin päässä. Se matkasi koillisen suuntaan.

Hirvaskankaan puolella ilmeinen nuori kanahaukka räpsähti lentoon muutaman kymmenen metrin päästä illan jo hämärtyessä. Se istahti männyn oksalle, mutta jatkoi heti siitä eteenpäin. Tutkin lähtöpaikkaa, ja koppelon jäännöksethän sieltä kuusen alta löytyivät (k). Lintu oli tapettu ilmeisesti eilen, koska se oli syöty jo lähes kokonaan ja oli jäässä. Ruokaa ei ole poisheitettäväksi, ja haukka olikin hyödyntänyt sitä nälkäänsä vielä jäisenäkin. Haukka saattoi olla sama nuori, jonka näin Pikku Saulla muutama päivä sitten. TH

Pommituskukkuloilla / On the hills Pommituskukkulat

2011-11-18T20:28:00.009+02:00

Pommituskukkuloille oli kerääntynyt lintuja. Ainakin 8 yksilön pyyparvi löytyi ensimmäiseksi. Pyypillillä sain koiraspyyt vastailemaan ja jopa "keskustelimme". Kuukkeliparvi kulki pyiden kautta asioillaan. Myös koppelo lähti maasta lähistöltä. Muutama porokin makoili koppelon takana.

Alempana itärinteellä pyitä oli lisää, ainakin 5. Sielläkin oli maassa pari koppeloa ja kolmaskin, jota pidän naarasteerenä äänestä päätellen. TH

Saun kuruilla / On the gullies of Sauoiva

2011-11-17T21:31:00.010+02:00

Kettu kävi yöllä hakemassa sille jätetyt herkkupalat. Vielä aamuhämärissä se tuli pihalle, mutta hävisi sitten.

Kävin Saun kuruilla (k) asti. Muristan länsirinteellä poikametso (k) istuskeli männyn latvassa. Kuruilta löytyi kiirunapari (k), joka karkasi pohjoisen suuntaan. Vähän ajan päästä ne palasivat kuin ammuttuina takaisin. Syy oli kaukana liitävä petolintu, joka oli varmaan yrittänyt päälle. Lintu saattoi olla aiempi kanahaukka tai hiiripöllö.

Kiirunoita löytyi kuruilta vielä yksi ja lisäksi kolmen parvi kiirunoita tai riekkoja. Vielä tunturikoivikosta löytyi 3 yks. riekkoparvi (k). Ilveksen viimeöinen jälki risteili kurun rinteitä pitkin itään.

Petäjärinteen puolella näin pyyn ja pohjantikan. Rakitsan nokalla hakoi kolme metsoa, joista yhden naaraan huomasin illankajoa vasten jo lähes pimeässä. Toiset olivat ilm. koiras ja naaras. Niin, aamulla kuulin isokäpylinnun ääntä asemalla ja toisen kerran Hirvasjoella.

Sää oli lähes täyspilvinen, pakkasta 5-8 astetta ja vähän tuuli pohjoisesta. Lyhyellä lumilinjalla oli lunta 1-30 cm, yleensä 7-8 cm. TH

Lumisateessa / In the snowfall

2011-11-16T16:06:00.008+02:00

Matkalla rajalle näin koppeloita. Kuntasjokivarressa oli 6 hakomassa (k) ja niistä 5 samassa männyssä. Tippaojan laaksossa oli vielä 3 männyissä.

Koko päivän satoi lunta. Illalla sitä oli viitisen senttiä. Lämpötila kohosi aamun -5 asteesta -1:een klo 16.

Matkalla vapaille Tarmo ja Oili tapasivat kanahaukan syömässä tappamaansa teertä tien varrella ennen Saijan kylää. Samassa paikassa he olivat viime talvena nähneet kanahaukan syömässä ukkomettoa. TH

Susi / A wolf

2011-11-16T15:56:00.005+02:00

Tarkastin riistakamerat rajan varresta. Toinen oli tyhjä, mutta Peltoselän nielulla oli ollut kävijä. Toissayönä 2-3 aikaan oli susi ollut liikkeellä ja käväissyt nielulla. Kamera oli ottanut neljä kuvaa, joista kaksi parasta tässä. Jäljistä ei nähnyt, mitä muuta oli tapahtunut. Joka tapauksessa ensimmäiset riistakameran Värriöllä ottamat susikuvat olivat syntyneet. Kameran oli virittänyt Tarmo pari viikkoa sitten. TH

Kiirunat ja kanahaukka / Ptarmigans and Goshawk

2011-11-15T18:26:00.014+02:00

Kävin muutaman tunnin reissun itäpuolella. Hienoin havainto oli Pikku Saulla kiirunaparvi ja niistä yhden perässä lentävä nuori kanahaukka iltapäivällä. Minulla ei olekaan aikaisemmin havaintoa siitä, että kanahaukka pyytää kiirunoita. Kanahaukkahan on metsien lintu, joka kyllä voi saalistaa avomaillakin. Kiirunoita näin kaikkiaan 7 yksilöä, joista kuvissa yksi, ehkä nuori koiras.

Pikku Saun länsipuolella näin hiiripöllön ja alueella oli tuoreita hirvenjälkiä 3-5 elukan tekeminä. Kanalintuja näin kiirunoiden lisäksi 2 urosmetsoa, 6-7 koppeloa ja 4 teertä. Muutama korppi ja kuukkeli näkyi ja pari myyrää.

Sää oli aika tuulinen, lunta pari senttiä ja pakkasta 6-7 astetta. Pikku Saulla koivujen ym. ympärille oli kertynyt koristeellinen jääkerros. TH

Lintulaskentapäivänä / On the bird line

2011-11-14T20:40:00.006+02:00

Aamulla työmatkalla näin ketun alkumatkasta, vajaan kymmenen joutsenta Vuostimon Pyhäjoella ja teeriä muutaman parven 5-10 yks./parvi, lähinnä loppumatkasta.

Tein syystalven lintulaskennan pitkällä lumilinjalla. Havaintoja tuli 2 korppia, hömötiainen, kaksi käpytikkaa ja kuukkeli ilmaisi hiiripöllön tunturin länsipuolella.

Pakkasta oli reilut viisi astetta ja iltapäivällä satoi pari senttiä lunta, jota oli ennestään puolisen senttiä. Loitsanlampi oli jäässä, Ainijärvi puoliksi ja Kuutsjärvi pientä sulaa lukuunottamatta kokonaan. TH

Sopulit ovat lähellä

2011-11-14T20:06:00.008+02:00

Pidin lomaa ja kertyneitä vapaapäiviä vajaan kuukauden. Kävin Turussa ja Murmanskissa sinä aikana. Päivitin kamerarunkoa Turun matkalla Canon EOS 1 Mark IV:ksi lokakuun loppupuolella.

Ensimmäiset kuvat uudella laitteella olivat harmaahaikaran lentokuvia, mutta seuraavat jo kiljuhanhista. Nimittäin Ruissaloon oli tullut pari nuoria, kaularengastettuja tarhalintuja, jotka oli vapautettu villien kiljuhanhien matkaan Norjassa. Toinen oli varustettu vielä satelliittilähettimellä. Tarhalinnut olivat kuitenkin lähteneet eri tietä kuin villit ja nyt ne olivat löytäneet Turun seudulta paikallisia valkoposkihanhia, joiden kanssa laidunsivat rantapellolla.

Marraskuun alkupuolella kävimme Murmanskissa ja myös Montsegorskissa. mennessämme 6.11. näimme illalla autonvaloissa tunturisopulin Itäisen Kitsajoen pohjoispuolella muutama kymmenen kilometriä Murmanskista etelään. Toinen sopuli näyttäytyi lähempänä kaupunkia Kildinstroin alueella. Paluumatkalla 11.11. näin ison sopulin tien varren levähdysalueen liepeilla metsässä aamuhämärissä Murmanskin eteläpuolella.

Alex Giljazov kertoi myös muiden nähneen niitä jossain Murmanskin seudulla, mutta ei Montsegorskin alueella. Montsegorskin alueen korkeilla tuntureilla elää tunturisopulikanta koko ajan, mutta ne eivät ole lisääntyneet niin, etä olisivat levittäytyneet alamaihin.

Kun vielä aikaisemmin kuulin Jarmo Ahtisen koiran tappaneen kaksi tunturisopulia Kemihaaroilla Mantoselässä, ja kun tiedämme kesällä tehdyn parikymmentä havaintoa alempana Tuntsajoella, niin voidaan sanoa sopulien olevan lähellä. Värriön alueella kuitenkaan ei ole vielä havaintoja tehty. Riippuu talvesta ja lisääntymisestä lumen alla, leviääkö vaellus meille asti ja kauemmaskin. Myyrätutkija ennusti kuitenkin sopulikannan tyrehtyvän syksyn ja talven kuluessa, saapa nähdä.

Murmanskin alueen kaupungeissa oli melko paljon pihlajanmarjoja, toisin kuin Suomen puolella. Marjalintuja oli kuitenkin aika vähän, tilhiä näin muutaman kymmenen Murmanskissa ja muutamia Montsegorskissa (k), punatulkkuja molemmissa muutamia. Murmanskissa näin myös kaksi rastasta, ainakin toinen oli räkättirastas, luultavasti molemmat. AG kertoi tarkkailleensa varpusia Montsegorskissa, mutta pikkuvarpusia ei ole näkynyt, enkä minäkään ole niitä siellä nähnyt. TH

P.S. Eila Ylilokka kertoi kalamiehen nähneen kuolleen tunturisopulin syyskuun alussa Nuorttijoen Voitinkönkäällä.

Uusi kettu / The new fox

2011-11-01T22:09:00.003+02:00

Illalla pakastui ja aamuyöstä satoi hieman lunta. Kuutsjärvi jäätyi suurimmaksi osaksi. Päivälläkin sateli vielä lunta, joka muuttui rännäksi ja vedeksi iltapäivällä.

Aamulla Antonina toi viestiä, että hieno kettu on pihalla. Niinpä olikin, illalla heittämäni makupalat olivat löytyneet ja löytäjä taisi haluta lisää. Kettu näkyi katselevan koirankopin luona.

Heittelimme uusia namupaloja ja menimme odottelemaan. Lopulta kettu tuli katselemaan, mitä sinne oli tullut. Löydettyään syötävät se vei ne kauas jemmaan ja palasi hakemaan, useita kertoja.

Tämä kettu ei ole meidän naaraskettumme, vaan on ilmeisesti nuori koiras, jonka näin kesäkuulla tunturissa. Se on pyöriskellyt aseman ympäristössä viime aikoina ja saaanut jotain syötävääkin, mutta on ollut aina pimeässä liikkeellä ja ollut aika arka. Nyt se kuitenkin tuli päivänvalon aikaan eikä ollut enää niin arka. Nyt se oppi, että sille heitetään makupaloja ja vaapa nähdä, kesyyntyykö se vielä tästä. Muuten, tämä voi olla meidän naaraamme pentu, koska samaa näköä on ja tavatkin samanlaiset.

Matkalla autopaikalle näkyi taas sama parinkymmenen riekon porukka kuin eilenkin ja muutama muukin. Myös pyitä näkyi. Kuulin vielä isokäpylintuja ja viherpeippojakin. Automatkalla Sotataipaleessa näkyi useassa kohtaa valkeita riekkoja loistavan tienvarsimetsissä. TH

Lokakuun loppua / At the end of October

2011-10-31T08:11:00.002+02:00

Pistäydyin loman keskellä asemalla. Matkalla näkyi kettu Savukosken jälken tiellä, pyypari tappelemassa ennen Rovalaa, teeriä tien varrella muutamassa kohden, mm. Pultoselässä. Loitsalla oli 20 joutsenta (12 vanhaa, 8 nuorta) ja 21 sinisorsaa (14 koirasta, 7 naarasta). Eipä ole näin myöhään ollut moisia määriä noita vesilintuja aikaisemmin.

Kävelymatkalla näkyi mm. räkättirastas Nuorttiaavan länsipäässä, naaraspunatulkku Kaulusmaassa, riekkoparvet n. 20 + ainakin 5 yks. Puolivälinmäellä, pyitä 9 + 1 yks., hiiripöllöt Kyörtesselän pohjois- ja eteläpuolella, Ykkösen pohjoispuolella ja aseman pihalla (kaikkiaan 4). Tarmo näki myös riekkoja aamusumussa Kotovaarassa (k) ja ison metson aseman pihalla aamulla. TH, TK

Lokakuun tilanteita / October

2011-10-30T07:54:00.000+02:00

Ilma on pysynyt tavallista lämpimämpänä, eikä lunta ole vielä tullut. Kuutsjärvi oli jokin aika sitten muutaman päivän jäässä, mutta nyt se on sulana.

Tarmo on kuvannut tilanteita ja laitamme kuvia nyt näkyville. Kuvissa on iso, vanha metso Ykkösen pohjoispuolelta, koppelo Kotovaaran lounaispuolelta, suden (ja metson) jäljet poroaidan portilta ja hiiripöllö aseman pihalta. TH, kuvat TK

Itäpuolella / On the east side

2011-10-12T21:06:00.011+03:00

Jos ei riekolla ole suojaväri kohdallaan (kuvassa riekko koettaa suojautua), niin ei ole jänikselläkään tilanne sen paremmin. Aamupäivällä pakeni valkoinen jänis kuusen alta Kotovaaran itärinteellä. Kauas näkyi jänönen se loikkiessa ja pysähdellessä tummassa vaaranrinteessä.

Kiertelin Pulkalla asti pitkästä aikaa. Kanalintujen määrä on noussut lähes räjähdysmäisesti. Koskaan en ole tuommoisella reissulla nähnyt niitä niin paljon kuin tänään. Metsoja näin 22, joista ainakin puolet uroksia (k). Pyitä (k) näin 23 ja riekkoja 6, siis yhteensä 51. Kävelylle mittaa arvioin 17 km.

Päinvastoin kuin kanalinnuilla, hirvien määrä on selvästi vähentynyt. Määrä on vähentynyt eri puolilla Itä-Lappia, mutta täälläkin puiston alueella vähentyminen on havaittavissa. Syyn siihen on ankara metsästys. Näin kuitenkin tänään kaksi hirveä, alle kymmenpiikkinen Pulkalla ja naaras Hirvasjoen länsipuolella. Hirvenjälkiä on kuitenkin vähemmän kuin aikaisempina vuosina.

Hiiripöllön näin Hirvasjoen länsipuolella, laulurastaan ja punakyljen ääniä kuului vielä, kuten taviokuurnankin. Isokäpylintuja oli puolenkymmentä kertaa päivän aikana ja kuulin vielä puukiipijänkin äänen Pulkan rinteellä.

Vesisade hellitti niin, että päivällä oli muutaman tunnin satamatta. Puolenkymmentä astetta lämmintä. TH

Vettä tuli / Water from heaven

2011-10-11T19:44:00.004+03:00

Vettä satoi koko yön ja päivän. Pohjoistuuli piiskasi sadetta liikkeeseen, varsinkin tunturissa. Lämpötila kipusi neljään asteeseen.

Aseman puissa tiksahteli laulurastas, tunturista löytyi reilut 20 räkättiä ja muutama punakylki äänteli siellä täällä. Piekana tuli jostain etelän suunnalta kääntyen länttä kohti Ykkösellä. Taviokuurnia näkyi vielä muutama parvi ja pikkukäpylinnunkin ääntä kuulin.

Tunturin länsirinteellä karkasi muutama akkateeri ja koppelo. Kotovaarassa lepäili 6 yks. riekkoparvi katkenneella männynlatvuksella. Täytyy sanoa, että ei niillä ole ainakaan hyötyä valkeasta suojaväristään tässä vaiheessa. Piekana ja hiiripöllö eivät kyllä pane pahakseen asiaintilaa. TH

Ensi lumi / The first snow

2011-10-10T18:29:00.005+03:00

Yön aikana satoi lunta, niin että maa oli aamulla valkoisena. Päivän kuluessa räntä- ja vesisade hävittivät kuitenkin lumen pois. Tuuli oli voimakasta.

Kiertelin etelä- ja itäpuolella. Kanalintuja näin n. 25 kpl (kuvassa urospyy). Isokäpylintuja kuulin pari kertaa, taviokuurnia oli muutama parvi, yksi hiiripöllö ja muutama räkätti.

Väliojalla kuulin naarashirven kiljuvan, ja sen opastamana löysin hirviparin. Uroksella oli 10 piikkiä sarvissaan.

Näin myös viimeöiset karhunjäljet. Etukäpälän leveys oli 13 cm. TH

Mustaleppälintu Ainijärvellä / Black Redstart at Ainijarvi

2011-10-09T22:11:00.015+03:00

Kuutsjärven kurussa kuulin aamulla punarinnan tiksutusta, punatulkkujen viheltelyä ja näin ukkometson lähtevän maasta. Aseman pihalla oli lisäksi viherpeippo ja kulorastaan ja punakyljen ääntä kuului. Hiiripöllö istuskeli puissa aseman länsipuolella. Taviokuurniakin oli vielä aseman seudussa.

Smear-asemalta vajaan sata metriä itään lähti n. 11 yks. riekkoparvi männyistä. Linnut istuskelivat 3-5 m korkeudessa puissa kuin metsälinnut ainaskin.

Ainijärvellä huomasin pikkulinnun autokatoksen luona reilun 50 m päässä klo 13.30 aikoihin. Ellei se ole talitiainen, niin se on joku tärkeämpi laji, ajattelin, koska tähän aikaan muuttolinnut ovat jo yleensä lähteneet. Ja jos joku on vielä, niin sille saadaan varmaan viimeinen havaintopäivä. Tosin punarinnan jo aamulla havaitsin.

Linnun lähdettyä lentoon arvelin sen olevan mahdollisesti punarinnan lentotyylistä päätellen. Lopullinen määritys tuli kiikarilla linnun istahdettua katoksen räystäälle; lintu värisytti pyrstöä ja se oli tuhkanharmaa - siis mustaleppälintu!!! Nyt näin linnun selvästi ja tällä yksilöllä ei ollut sävyeroa selkäpuolen ja vatsan välillä kuten pari viikkoa sitten näkemälläni.

Tämä(kin) muleli oli erittäin arka. Se alkoi kuitenkin äännellä sinipyrstömäisesti "viht, viht"..., joten tiesin, mistä etsiä. Lintu lennähti sitten päärakennuksen portaille, mistä sain siitä kuvia, tosin ainakin 50 m päästä otettuna. Lintu vaihtoi muutaman kerran paikkaa ja lähti sitten tien suuntaan. Koetin vielä lähestyä sitä tietä pitkin, mutta lähemmäksi sitä en enää päässyt
ja tiehensä se meni tien aukkoa pitkin. Sain kuitenkin selvät tunnistuskuvat havaintojeni tueksi.

Mustaleppälintu on alun perin keski-Euroopan vuoristoseutujen lintu, joka on ominut teollisuusympäristöt asuinalueikseen. Sen ensipesintä havaittiin Suomessa v. 1966. Kahdessa ensimmäisessa lintuatlaksessa 1970-1990-luvuilla havaittiin molemmissa 4 pesintää etelä-Suomessa. Uusimmassa atlaksessa 2006-10 varmoja pesintöjä todettiin jo 37, etupäässä etelä-Suomesta, mutta yksi myös etelä-Lapista. Se on siis viime vuosina aloittanut Suomen valloituksen. Tänä vuonna Lapissa on tehty 6 havaintoa ja meidän kahden havaintomme lisäksi muut ovat Rovaniemeltä ja Kittilästä.

Mustaleppälintu on karaistunut lintu. Pikkulinnuista se on ensimmäisiä tulijoita ja viimeisiä lähtijöitä, vaikka se on hyönteissyöjä. Meidän havaintomme ovat syksyiltä 23.9, 30.9. ja nyt siis 9.10. Lisäksi Petri Piisilä tapasi laulavan koiraan Tuntsajoella kämpän pihapiirissä 21.4.2006. Mistä tulevat nämä Värriön syyslinnut? Pesiiköhän mustaleppälintuja Kuolan teollisuusalueilla?

Tämän päivän muita havaintoja ovat 2 koppeloa ja naarasteeri tiellä Ainijärvellä, 5 riekkoa Puolivälinjängän laitakuusikossa ja koppelo Pitkänjängän itäpuolella (2 k). Ainijärvessä näin kymmenkunta tukkasotkaa, muutaman telkän ja koskelon, liekö isokoskeloita.

Päivä oli pakkaspäivä. Aurinko ei kyennyt nostamaan lämpötilaa aivan plussalle. Yöllä oli muutama aste pakkasta ja Kuutsjärven itäpää oli jäässä koko päivän. Ykkösen ja Nuortin laet olivat huurteisen valkoiset. TH

Viimeinen kanalintulinja / The last game line

2011-10-08T18:20:00.003+03:00

Kiersin viimeisen kerran aseman kanalintulinjan. Näin 4 urosmetsoa, 3 koppeloa, 6 teertä, yhden pyyn ja 18 riekkoa. Riekoista näin ilmeisesti 8 yks. parven kaksi kertaa, mutta ne tulivat molemmat linjalla vastaan puolen kilometrin välein, joten molemmat piti ottaa laskuihin. Riekot olivat jo hyvin valkeita (k).

Näin myös n. 30 yks. taviokuurnaparven Kuutsjärvellä klo 9.40. Linnut ruokailivat samassa kuusessa ja siellä oli vilkasta. Rastaita oli räkättejä kymmenisen yksilön parvi tunturissa ja punakylkiä siellä oli myös. Hiiripöllö käväisi pihassa aamulla. TH

Syystunnelmia / Autumn feelings

2011-10-06T22:33:00.001+03:00

Kemijärvelle on kertynyt taas joutsenia. Torstaina laskin ja arvioin niitä n. 600 yksilöä. Niiden matkassa oli jonkin verran pienempiä vesilintuja, kuten sinisorsia, telkkiä, haapanoita ja uiveloita. Ed. viikonloppuna näin vielä kuikankin.

Illalla työmatkalla näin lähes kokonaan valkean jäniksen Kyörteslammen luona. Parka koetti piiloutua, koska tiesi varmaan loistavansa mustassa maassa kuin kynttilä pimeydessä.

Kävelymatkalla lensi Nuortinahossa vastaan lapinpöllö klo 19.05. Se istahteli mäntyjen alaoksille ja pylvään päähän ihmettelemään kulkijaa. Sitä taas kävi ihmettelemässä suopöllö, joka kierteli ison pöllön ympärillä ja istahti viereiseen puuhunkin vinkaisten. Myöhään on suopöllö vielä täällä, vaikka muuttolintuna se kohta häipyy eteläisemmille leveyksille.

Kuulin vielä helmipöllön vinkaisevan Puolivälinjängällä muutaman kerran ja muutaman kerran kuului matkalla myös punakylkirastaiden ääni lennosta pimeässä illassa. TH

P.S. Päivitin myös syyskuun lopun päiviä, jotka olivat jääneet julkaisematta.

Mettillä lähikairoissa / Hunting

2011-10-05T22:01:00.002+03:00

Kävin alkuviikosta mettillä yläkairoilla. Siitäpä onkin aikaa, kun olen edellisen kerran mettästellyt, liekö kymmenen vuotta. Kävin tosin jo etelä-Sallassa aikaisemmin harjoittelemassa.
Näin kun on riistaa mukavasti, niin ei ole varmaan riistakannoille vaaraksi, jos meikäläinenkin käy muutaman linnun ruokavalioon vaihteeksi. Tosin kyllä kamerametsästys sopii paremmin minun nykyiseen asenteeseeni, vaikka on sitä joskus kovastikin mettästelty.

Saalista tuli ihan sopivasti, ohessa pari kuvaa. Kanalintuja näin kolme-neljäkymmentä. Niistä teeriä oli soitimella ja jälkitunnelmissa marjoja syömässä parikymmentä. Heinäsorsia näin maanantaina 3.10. Loitsanlammella 37 yksilön parven, jotka pakenivat kaukaa. Myös mustalintunaaraan näin alueella samana päivänä.

4.10. näin niittykirvisen muuttolennossa lounaaseen ja järrin samoin. Piekana saalisteli suon laidalla Sokliaavan laidalla, sekin jatkoi sitten etelänvoittoiseen suuntaan. Parin päivän aikana näin myös 4 hiiripöllöä Soklin-Kemihaaran alueella. TH

Myyränpyynti / Vole catching

2011-09-30T11:42:00.001+03:00

Suoritin myyränpyynnin 28-30.9.11. Saalis oli viimesyksyisen veroinen, kaikkiaan 124 kpl. Näistä metsäsopuleita oli 11 kpl, mikä osoittaa metsäsopulikannan olevan korkeampi kuin aikaisemmin. Päästäisiä oli 2 kpl, mikä on normaalia.

Eri myyrälajeja oli aika tasaisesti, punamyyrää aika paljon. 2 peltomyyrää tuli, mutta lapinmyyriä ei. Tunturisopuleita ei myöskään ollut.

Viime aikoina myyriä ei ole näkynyt niin paljon ja niin avoimesti kuin keväällä, ja ajattelin jo, että olisiko kanta romahtanut. Jopa lehdessä kirjoitettiin, että myyräkanta on pudonnut keväällisestä pohjoisempana, koska myyriä ei näe enää sillä tavoin. Ainakin täällä kanta on entisellään, mutta ei ole kyllä noussutkaan. Varmaankin myyrät liikkuvat nyt etupäässä öisin.

Sitä olen ihmetellyt, että miten myyränpyytäjälinnut saavat saalista, varsinkin päivällä, kun myyrät vain vilahtelevat reiästä toiseen. Tiedä häntä, mutta ainakin hiiripöllöjä vielä riittää. Harvoin niiden näkee kuitenkin saalista saavan, yhden myyrätapauksen olen nähnyt. Kuvan tapauksessa on saaliin kanssa meidän pihapöllö, jolle myyrä heitettiin maahan ja joka kelpasi näköjään syötäväksi.

Muuttavista linnuista vielä näkee rastaita, 4 lajia. Räkättejä on aika vähän ollut liikkeessä, johtuuko huonosta marjasadosta, mukaan lukien pihlajat. Punarintoja kuulin tänään 3 yksilöä ja yhden palokärjen. Taviokuurnat ovat liikkeessä, käpylintuja kuulee, mutta ei paljon, kirjosiivet ovat häipyneet.

Hiiripöllöjä näin kaksi Ainijärven seudussa. Helmipöllöjä tapasin aikaisempina päivinä. TH

Taigauunilintu edelleen paikalla / Yellow-browed Warbler still here

2011-09-26T21:32:00.008+03:00

Aamukahdeksan jälkeen tuli hömö-lapintinttiparvi pyörimään portaiden eteen. Tässäkin parvessa oli ylimääräinen pieni matkustaja. Tunnistin sen hippiäiseksi, johon eilen vertasin taigauunilintua. Hippiäisiä en ole täällä kuukausiin nähnyt.

Soitin varmuuden vuoksi taigauunilinnun ääntä, jos parvessa olisi sellainenkin. Ja vastaus tuli "tsiit", mutta Kuutsjärven pajukosta. Sieltä se löytyi sitten hyönteisiä pyydystelemästä pajulinnun tapaan. Lintu oli kuitenkin nyt yksin.

Päivän kuluessa seurasin tilannetta ja totesin taigauunilinnun käyvän useita kertoja pajukossa ruokailemassa. Vaikka eilen näin selvät vaaleat juovat siivillä, niin tällä etummainen juova oli pieni. Todennäköisesti se oli kuitenkin sama yksilö, tuskin niitä täällä kahta eri yksilöä perättäisinä päivinä on. Atrappiin se reagoi aika laiskasti, vaikka soitin erilaisia ääniä. Sain kuitenkin vähän parempia kuvia kuin eilen.

Myös punarinta tiksutteli pajukossa ja toisella puolen lampea ehkä leppälintukin. Tiaisten ja muiden houkuttelemana tuli hiiripöllö taas tutkimaan saalistusmahdollisuuksia kuusentärrin latvaan.

Ilma oli tänään kaunis, melko pitkästä aikaa. Aurinko lämmitti iltapäivällä ilman toisellekymmenelle asteelle. Tuultakaan ei paljoa ollut. TH

Uusi laji Värriöllä / The new species on Varrio reserve (Yellow-browed Warbler, Phylloscopus inornatus)

2011-09-25T18:46:00.017+03:00

Soittelin aamulla lintujen ääniä portailla. Ensin houkuttelin leppälintua (joka saattoi olla mustaleppälintu), jonka näin ja kuvasin toissapäivänä. Kuvista en kuitenkaan pystynyt varmaa sanomaan.

Sitten soitin sinipyrstön kutsuääntä. Talitiaisparvi tuli pyörimään aseman lähistölle, liekö soitolla ollut vaikutusta. Sitten lensi ylitseni hippiäisen kokoinen lintu, mutta joka ei äännellyt ja lensi suoraan ja pitemmästi kuin hippiäinen, eri tyylillä. Aloin jo arvailla, mikä voisi olla kyseessä, ja lähdin perään. Lintu oli korkealla mäntyjen latvoissa, ja selvästi liikkui talitiaisparven mukana. Tintit saattoivat olla vaeltavia, koska niitä näytti olevan useita.

En saanut lintua kiikariin ja hoksasin mennä vaihtamaan taigauunilinnun äänet soittimeen. Se olikin oikea ratkaisu, koska pikku lintu tuli pyörimään lähipuihin. Kiipesin katolle (jo toisen kerran), mistä sain linnun kiikariin. Selvä silmäkulmanjuova, kaksi kirkasta poikkijuovaa siivellä ja juovaton päälaki osoittivat linnun olevan taigauunilintu (Phylloscopus inornatus), vaeltaja Siperiasta. Kävin vielä kameran, jolla sain varmistuskuvat. Olisin halunnut saada vielä paremmat kuvat, mutta sitten pikku vaeltajaa ei enää näkynytkään. Talitinttiparvi oli mennyt ja arvatenkin taigan vaeltaja lähti ottamaan niitä kiinni. Se oli paikalla korkeintaan viisi minuuttia.

Havainto oli ensimmäinen Värriön luonnonpuistossa, minullekin se oli uusi laji (elis), ja koko Lapin lintutieteellisen yhdistyksen alueella on tehty vain kaksi havaintoa tänä syksynä, Pellossa ja Rovaniemellä. Tämä on Suomen pohjoisin havainto tälle syksylle. Aikaisemmin laji on tavattu vielä Kilpisjärvellä ja Kemijärvellä, mutta muita havaintoja lajista ei tietääkseni LLY:n alueelta ole. Torniosta eteenpäin pitkin Perämeren rannikkoa havaintoja on tälle syksylle lukuisasti etelärannikolle asti, myös sisämaasta. Taigauunilinnun voisi sanoa olevan tämän syksyn "hittilaji", niillä on ehkä ollut normaalia suurempi vaellus, tai onko havaintojen suuri määrä vain seurausta parantuneesta havainnoinnista.

Taigauunilintu asustaa Siperiassa Uralia myöten. Varsinkin länsiosissa aluetta se on epäsäännöllinen ja elinalueen länsiraja on epäsäännöllinen. Laji suosii harvahkopuustoisia alueita, jopa hakkuualueita ja esiintyy niin pohjoisessa kuin vain taigaa on missä asua. Etelään mentäessä ja metsien tihentyessä kanta harvenee ja lajia esiintyy Siperiassa n. Suomen pituuden levyisellä alueella vastaavilla leveyspiireillä. Mikä saa ne lähtemään länteen syksyllä, ei ole tiedossani, mutta ilmeisesti osa kannasta muuttaa länsi-Eurooppaan talveksi. Taigauunilintu on läntisin Siperian monista uunilintulajeista ja siten yleisin havaittava Suomessa.

Päivän muita havaintoja ovat rautiainen Kuutsjärvellä, tilhiä, rastaita, taviokuurnia, iso- ja pikkukäpylintuja. Kuutsjärven etelätörmältä lähti puolenpäivän jälkeen 4 koppeloa ja Rakitsan kierroksella iltapäivällä näin lisäksi 5 koiras- ja 7 naarasmetsoa ja 6 pyytä. Löysin vielä vanhat hirven jättösarvet, piikit 6/5 ja molemmat samaa paria, reilu 10 m toisistaan.

P.S. Tietokoneiden ja ohjelmien kanssa on ollut ongelmia, joten luontopäiväkirja on kärsinyt siitä. Tärkein kone on hoidossa Helsingissä ja toisten ohjelmilla on omat ongelmansa kuvankäsittelyssä. Muutenkin tilanne on ohjelmien kanssa sellainen, että saa nähdä mitä jatkossa seuraa. TH

B-linjan havainnot / Observations of the B-line

2011-09-24T21:39:00.010+03:00

Ainikuusikossa oli kaatunut hirvi aamuvarhaisella. Syvien metsien miehet olivat aloittaneet hirvenpyynnin aikoinaan ja komea sonni kaatui aamulla klo 5.50. Liekö ollut Suomen ensimmäinen lupahirvi tällä pyyntikaudella? Ari Marjeta oli painanut liipasinta.

Ohitin kaatopaikan matkalla B-linjalle ja sain kuvia jälkitilanteesta.

Linjalla oli nähtävää ennätyksellisen paljon. Teeriä löytyi kaikkiaan 44 yksilöä, riekkoja 13 ja koppeloita 3, siis 60 kanalintua/20 km. Tien päällä oli vielä muutama lintu (k).

Lisäksi näin tai kuulin 2 palokärkeä (k), lapinsirkun, pajusirkun ja 5 joutsenta. TH

Mustaleppälintuko? / Black Redstart?

2011-09-23T21:21:00.002+03:00

Vesisateinen päivä. Pari kertaa päivän aikana pihalla hyppeli harmaa leppälintu. Epäilin sitä mustaleppälinnuksi, mutta varma en uskaltanut olla. Sillä nimittäin oli punertava vivahde vatsapuolella, mitä ei mustaleppälinnulla pitäisi olla. Laitan kuvia tapauksesta esille, jos joku luontopäiväkirjan lukijoista tunnistaisi lajin suuremmalla kokemuksella.

Kuvat ovat aika epätarkkoja, koska jouduin ottamaan niitä ikkunan läpi ja kaukaa, koska lintu oli arka. TH

P.S. Lintu varmistettu mustaleppälinnuksi (Phoenicurus ochruros). Havainto on toinen Värriöllä. Ensimmäinen oli myös syyskuun lopussa kaksi vuotta sitten.

A-linja 22.9. / The line A 22.9.11

2011-09-22T21:07:00.000+03:00

Kävin A-kanalintulinjan (talousmetsät) 22.9.11. Kanalintuja näin 24 yks. Riekkoja 12, teeriä 7, kolme koppeloa ja 2 pyytä. Tien varrella näkyi lisäksi metsoja ym.

3 hirveä ylitti tien Tulppiossa, hiiripöllöjä näin 3, vihervarpusen ääntä kuulin ja melko tuoreita karhunpaskoja oli tiellä parissa paikassa lähempänä rajaa. TH

Myöhäinen sinipyrstö / Late Bluetail

2011-09-16T23:36:00.001+03:00

16.9. soitin taigauunilinnun laulua kurussa aikaisin aamulla. Sinipyrstö tuli kattelemaan äänen aiheuttajaa alle 10 m päästä.

Virittelin verkon pyyntiin, mutta en saanut lintua ääntä soittamalla verkkoon. Iltapäivällä sinipyrstö oli kuitenkin talitintin kanssa verkossa ja sain sen värirengastettua. Tällä yksilöllä oli vasemman puolen pyrstösulat erikoisesti vielä kasvamassa. Tämä havainto on myöhäisin sinipyrstöstä Värriöllä. TH

Sateinen päivä / Rainy day

2011-09-13T18:49:00.000+03:00

Teppo näki tänään karhunjäljet Kuntasjoen törmässä pari kilometriä asemalta itään. Jäljet olivat korkeintaan muutaman päivän vanha, kuva oik.(TTu). Muita hänen havaintojaan olivat 10 riekon parvi, 2 metsoa ja yksi pyy.

Minä näin 5 yks. punatulkkuparven Kuutsjärven rannassa. Toisessa kuvassa ruskapihlajia Kuutsjärven itäpuolella.

Sää oli sateinen, lämpötila kymmenisen astetta. TH

Sudenjäljet / Tracks of wolf

2011-09-12T18:40:00.002+03:00

Kuvissa Tepon kuvaamat sudenjäljet.

Länsi- ja itäpuolella / On the western and eastern sides

2011-09-12T14:00:00.015+03:00

Aseman kanalintulinjalla tuli ihan mukavasti kanalintuhavaintoja. Riekkoja näin 5+8, pyitä 6+3, metsoja 2 ja teeriä 1. Lisäksi tunnistamaton metso tai teeri, yht. 26 lintua.

Piekana lekutteli Nuorttiaavalla myyräsaaliin toivossa, lapinharakoita näin 2, hiiripöllö syöksyi jonkin saaliin perään Nuorttiaavan eteläpuolella ja isokäpylintuja näin 12 yks. parven lennossa itään päin Puolivälinjängällä.

Tuomikosken Teppo kierteli Värriö III:lla ja sieltä itään päin. Havaintoina kapustarintoja, 5 pyytä, koppelo, hiiripöllöpari, joka varoitteli ja seuraili pitkään kävelijää Haaskaojalla. Rakitsan koillisrinteellä näkyi yksinäinen hiiripöllö. Ja paras havainto oli kahdet tuoreet sudenjäljet Vedenjakajan hietikolla. TH

Sateen jälkeen / After rain

2011-09-11T22:59:00.007+03:00

Aamulla satoi vettä. Yöllä alkanut sade jatkui puolillepäivin. Iltapäivällä paisteli jo aurinkokin. Lämpötila oli kymmenen asteen molemmin puolin. Maisemakuva Nuorttitunturin etelärinteestä, missä näkyy porojen vaikutus luontoon.

Oravan puku alkaa jo vaihtua, vaikka lämmintä on riittänyt. Orava yritti syödä ensin kuusten silmuja Kuntasjoen kurussa, mutta siirtyi sitten syömään männynkäpyjä.

Lapinsirkun ääntä kuulin Kotovaaran etelärinteellä. Asemalle tullut Teppo Tuomikoski näki kävelytaipaleella teeriparven n. 6 yks., riekkoja 7-8 yks. parven. Savukosken-Ainijärven välillä oli 5 urosmetsoa ja koppelo. TH

Pöllöjä aseman nurkissa / Owls by the station

2011-09-10T23:18:00.009+03:00

Pöllöt ovat asustelleet viime aikoina aseman pihapiirissä, haluavat kai säädellä myyräkantaa. Aamulla soittelin sinipyrstön ym. ääniä pusikossa, ja äkkiä hiiripöllö rysähti paikalle äänien houkuttelemana. Se yritti kuitenkin iskeä paikalla olleisiin kuukkeleihin, useita kertoja, mutta ei näköjään onnistunut. Soittamiini linnunääniin se reagoi sitten vielä istumalla kuuseen ja koettamalla sieltä kaulaa kurkotellen ja oksilla hypellen nähdä lintuja. Kun se ei niitä löytänyt, niin poistui lopulta paikalta.

Illalla kiekui ja lenteli valoissa (mm. täysikuun)helmipöllö. Vaikka se yleensä on niin rauhallisen oloinen, niin myyränpyynnissä se on toista maata. Aivan kuin se muuttuisi toiseksi linnuksi. Mutta muutenhan se ei varmaan saalista saisikaan.

Kuulin päivällä vielä vihervarpusenkin ääntä. Ne ovat käyneet harvinaisiksi kuusensiementen loputtua. Sinipyrstöä ei muuten kuulunut. Tunturinrinteessä oli pari riekkoa. TH

B-linja / The line B

2011-09-09T23:06:00.004+03:00

B-linjalla näin teeriä 2+1+1+3, riekkoja 9+14 ja yhden metson (sukupuoli ei selvinnyt). Yhteensä tänään 31 lintua ja molemmilla linjoilla yht. 50 kanalintua. Niistä suurin osa oli riekkoja, joten viime vuosien heikon kannan jälkeen näyttää riekolla jo hyvältä.

Muita havaintoja olivat ampuhaukka, isokäpylintuja 1+6+1 yks. Räkättiparven (10 yks.) näin matkalla etelään, minkä pitäisi olla niille väärä muuttosuunta.

Sää on ollut viime päivinä epätavallisen lämmin, viitisentoista astetta, jopa enemmänkin. Se on paljon syyskuussa. Kuvat Nuorttiaavalta etelään päin. TH

A-linja / The line A

2011-09-08T22:45:00.006+03:00

Kävelin talousmetsien (hakkuualueiden) A-linjan. Näin teeriä 6+1 ja riekkoja (k) 10+2 eli yht. 19 kanalintua. Muista linnuista näin 2 lapinsirkkua matkalla SE, metsäkirvisiä, vanhan maakotkan ja kaikkiaan 7 hiiripöllöä (2 k), joista yksi oli jo automatkalla Pultoselän seudulla.

Lisäksi linjan ulkopuolella näin pari teertä ja koppeloa (k), 3 lapinharakkaa (k) ja ampuhaukan (k).

Linjalla karkasi myös kuusen alta jänis, jonka näillä linjoilla olen tavannut muistaakseni kerran aikaisemmin reilun parinkymmenen vuoden aikana. TH

Ruskan aikaan

2011-09-08T22:18:00.009+03:00

Aamun työmatkalla näin kymmenkunta kanalintua, mutta määrä tuntuu nykytilanteessa vähältä. 3 pyytä, 5 teertä ja 1 koppelo tulivat havaituiksi.

Tulin Kostamon kautta ja siellä pellolla oli vielä satakunta kurkea. Muutama päivä sitten laskin sieltä n. 130 yks.

Ruska alkaa painaa päälle. Värriöjoella (k) se oli vasta alussa, mutta Soklissa monet koivut olivat jo lehdistä harvoja. TH

Sinipyrstön rengastus / Ringing the Red-flanked Bluetail

2011-09-02T20:48:00.003+03:00

Luulin sinipyrstön jo lähteneen maisemista, mutta viritin kuitenkin verkon. Puolenpäivän jälkeen verkossa oli talitiainen ja toinenkin lintu. Ja se oli sinipyrstö, kaikesta päätellen sama, jonka kuvasin kaksi päivää aikaisemmin.

Karinin (Helmens) avustuksella sain rengastettua linnun (vasen jalka alumiini, oikea pink väri). Puvusta on vaikea sanoa, lintu saattoi olla myös naaras. Koko painoineen oli pienemmästä päästä.

Muita havaintoja pajulintu, 2 kivitaskua, sinirinta, hiiripöllö. TH

Sinisten ym. havaintojen päivä / The day of blue and other observations

2011-09-01T19:40:00.006+03:00

Sinipyrstö kuului aamulla kauempaa Kuutsjärven itäpuolelta, mutta houkuttelemalla se ei enää tullut kuten eilen. Verkolla sain sinirinnan, punarinnan ja talitiaisen.

Valorysä n:o 9:ssä oli sinivyöritariyökkönen, jollainen saatiin myös vuosi sitten samoihin aikoihin. Perhonen on isoimpia yöperhosiamme, siipien kärkiväli 10 senttiä, ja se oli rysäpussissa kuin lohi tammukoiden joukossa verrattuna muihin yökkösiin ja hyönteisiin.

Lintuhavaintoja tuli lapin- ja pohjansirkusta ja isokäpylinnusta. Telkkä on asustellut Kuutsjärvessä jo parisen viikkoa.

Illalla saimme kovan luontohavainnon, kun Tukholman yliopiston tytöt (+ yksi Helsingin tyttö) tulivat asemalle (k). He olivat lähes törmänneet karhuun Puolivälinjängällä klo 18.30 aikoihin. Huomasivat karhun kävellessään pitkoksilla puolessa välin Puolivälinjänkää. Nuorehko, sepelkaulainen karhu oli menossa poispäin pitkosten pohjoispuolella n. 100 m päässä. Tytöt huomatessaan se pisti juoksuksi, jolloin 3 heistä ehti sen nähdä. Karhun tuoreet, märät jäljet näkyivät pitkoksilla. Hetkeä aikaisemmin se oli ollut tulossa heitä kohti.

Karhua eivät ehtineet onnekkaat näkijät kuvata, mutta jäljet kylläkin. Nyt vain ohjelmat eivät suostu avaamaan ruotsalaiskameralla otettuja kuvia. Ehkäpä myöhemmin. TH

P.S. Tällä aseman koneella karhunjälkikuvan julkaisu onnistui.

Kuutsjärvi vetää sinipyrstöjä / Red-flanked bluetail came

2011-08-31T18:33:00.010+03:00

Sadetta jatkui myös tänään, niin että en lähtenyt lintulinjalle. Se olikin oikea valinta, sillä sadekuuroja tuli sitten pitkin päivää. Mutta vielä paremmaksi valinnan teki se, että tapasin aseman luona linnun, mitä en luullut tänä vuonna täällä tapaavanikaan. Nimittäin aamupäivällä kuulin sinipyrstön piippauksen lammen takaa.

Eipä sitten aikaakaan, kun olin jo palokopilla soittelemassa sinipyrstön ääniä. Lintu tuli paikalle melko pian ja sain siitä ihan mukavat kuvat. Se oli luultavasti esiaikuinen koiras, kuten useimmat niistä ovat. Jaloissa ei ollut renkaita. Virittelin verkon, mutta en saanut lintua lentämään niihin muutaman tunnin sisällä.

Näin siis jo kolmantena vuonna peräkkäin loppukesällä tulee sinipyrstö Kuutsjärven tiheikköön. Tämä on vasta tullut, koska olen pari kertaa aikaisemmin viime aikoina soittanut niiden ääntä paikalla, mutta mitään ei ole ilmaantunut. Olen myös kesän aikana kiertänyt ympäri puistoa sopivilla paikoilla soittamassa sinipyrstön ääniä, mutta mitään ei ole löytynyt. Myöskään koko Lapissa ei ole tänä kesänä havaittu kuin 3-4 sinipyrstöä. Tämäkin lintu on uusi, koska viime vuonna rengastettiin kaikki 9 paikalla tavattua ja tällä ei ole rengasta. Jokin tässä paikassa vetää sinipyrstöjä. TH

P.S. Muita havaintoja kurusta: 3 punatulkkua illalla, pajulinnun ääntä, punarinta, 2 sinirintaa verkossa ja laulurastas verkossa.

Sateessa / In the rain

2011-08-30T17:25:00.004+03:00

Hyvin sateinen päivä, lämmintä alle 10 astetta. Hiiripöllö istuskeli kelossa aseman pihalla märissään aamupäivällä.

Hiiripöllöt löytyivät myös Ainikuusikosta ja Tulppiosta Saijanojan varrelta. Saijanojan jängältä kuulin myös pikkukuovin ääntä, mikä oli erittäin myöhäinen havainto lajista näiltä seuduilta. Kuulin ja näinkin myös keltavästäräkin em. maisemissa. Kävin alueella etsimässä mahd. kanahaukan pesää, koska hakkuut ovat kaatamassa viimeiset vanhat metsät alueelta ja siellä nähtiin kanahaukka soidinlennossa keväällä. Pesää ei löytynyt. Hakkuut ovat ajaneet kanahaukat evakkoon ainakin kahdelta seudun pesältä.

Iltamyöhäällä helmipöllö kiekaisi ja pörähti puuhun vessan takana. TH

Rajan pinnassa / Near the boarder

2011-08-29T20:23:00.004+03:00

Kävin rajalla riistakameralla. Siihen oli tullut vain yksi hirven ohikulku etelään päin. Muutaman kerran auringon valosuihku oli laukaissut kameran. Kortinvaihdon jälkeen kamera ei enää suostunut pelaamaan, joten otin sen kuivumaan, josko se olisi kastunut sateissa.

Näin 2 hiiripöllöä Kotkakurunojan keloissa iltapäivällä, kuulin lapinsirkun ääntä, 3 talitiaista Kotkakurunojalla ja kuulin puukiipijän äänen. Talitiaiset ja lapinsirkku kertovat olevan niilläkin kyseessä vaeltelu- ja muuttoajan. TH

2011-08-28T12:03:00.002+03:00

Metsäpalot

Luonnonoloissa metsäpalot muokkaavat voimakkaasti boreaalisen metsän rakennetta. Palot voivat olla hyvin paikallisia tai laajojakin. Fennoskandian alueella palot rajoittuvat pääosin metsän kenttäkerrokseen. Palon myötä osa puustosta saattaa kuolla, mutta männyn paksu kaarna suojaa puuta tehokkaasti tulelta. Palon edetessä tuulen mukana, tuli jää usein kytemään puun rungon tuulen suojapuolelle. Tällöin puun kaarna palaa osin. Jos puu ei kuole, palohaavaa ympäröivä kaarna alkaa kylestyä palokohdan suojaksi. Näitä puissa näkyviä palon merkkejä kutsutaan palokoroiksi. Tutkimme Värriön tutkimusaseman lähistöllä palohistoriaa männyissä olevien palokorojen avulla.

Kuljimme kahden kilometrin linjan tutkimusaseman itäpuolelta pohjoisen suuntaan Kotovaaran rinteelle. Löysimme palokoroja melkein kaikista linjallemme osuneista vanhoista männyistä. Kairasimme puista näytteet ikäkairalla. Näytteiden vuosirenkaista laskimme, kuinka monta vuotta paloista oli kulunut. Kaikista näytteistä ei pystytty määrittämään paloajankohtaa, mutta toisissa voidaan havaita useamman palon jäljet. Voimakkaampien palojen jälkeen alueelle on syntynyt kaksijaksoisuutta. Osa vanhemmista puista on kuollut ja vapauttanut tilaa nuorille puille ja osassa näkyy palokoroja. Nuoremmat puut ovat syntyneet palojen jälkeen. Metsässä näkyi myös hiiltyneitä kantoja, jotka saattoivat olla satoja vuosia vanhoja. Löysimme tutkimaltamme alueelta merkkejä laajemmasta metsäpalosta 1948. Koko kulkemamme kahden kilometrin linjan varrelta löytyi merkkejä tästä palosta, mutta kaikki puut eivät olleet kärsineet palosta. Tästä päättelimme, ettei kyseinen palo ollut kovin raju. Vanhin havaitsemamme palokoro oli 1850-luvulta.

Metsien palodynamiikka on muuttunut ihmisen toiminnan johdosta, eikä Fennoskandian alueella juurikaan pala suuria metsäalueita, vaan palot sammutetaan nopeasti. Monet paloalueista riippuvaiset lajit ovat uhanalaistuneet, koska palanutta puuta on vähemmän.

Mänty paloi metsässä kerran,

tässä kerromme minkä verran.

Yhdessä etsimme palokoroja,

emme nähneet lainkaan poroja.

Palanutta metsää joka puolella,

koealat täytyi tutkia huolella.

Linjaa pitkin taival käy,

sen loppua ei vielä näy.

Kairauksessa koimme Lapin taikaa,

mikroskoopilla setvittiin paloaikaa.

Pistelaskenta / Bird counting

2011-08-26T10:24:00.004+03:00

Metsäopiskelijoiden Pohjois-Suomen kurssi alkoi muutama päivä sitten. 26.8. kävimme 7 kurssilaisen kanssa lintulaskennan 1.-pistelinjan Värriötunturissa ja länsipuolella. Yleensähän pistelaskennat suoritetaan kesäkuulla, mutta halusimme kokeilla vertailun vuoksi laskentaa loppukesällä.

Sää oli vaihteleva, vesisadetta ja aurinkoa, vähän tuultakin. Lämmintä oli alun toistakymmentä astetta.

Havaintoja tuli vähän, 4 pisteessä ei ainoatakaan lintuhavaintoa. Muutamassa pisteessä havaittiin 3 lajia, muut 1-2 lajia. Pisteitä oli 26 ja niissä laskettiin 5 minuuttia erilaisilla biotoopeilla. Kaikkiaan havaittuja lajeja tuli pisteistä 18, joista 2 jäi määrittämättä ja yksi merkittiin kanalinnuksi. Lisäksi pisteiden ulkopuolella tuli vastaan 3 lajia.

Yleisin laji oli niittykirvinen, joita saatiin n. 82 yks. Ne ovat nyt muutolla ja yleensä linnut lensivät länttä kohti. Mielenkiintoisia olivat vanha maakotka, joka leijaili pisteen yläpuolella (k), 2 tuulihaukkaa, lapinharakka (k) ja pieni petolintu, joka oli ilm. varpushaukka (tai hiiripöllö). Nähtiin myös melko tuore karhunpaska Värriö II:lla, jossa oli myös erikoinen pieni kuusi (k).

Seur. lajit havaittiin: talitiainen, lapintiainen, kivitasku, niittykirvinen, laulurastas, pajusirkku, pajulintu, harmaasieppo, järripeippo, punakylkirastas, taviokuurna, metsäkanalintu, tuulihaukka, lapinharakka, maakotka, kuukkeli ja pisteiden ulkopuolella pohjansirkku, urpiainen ja varpushaukka (tai hiiripöllö). TH

Matkalla / By the road

2011-08-25T19:26:00.003+03:00

25.8. näin parikymmentä kanalintua ja pari pientä kurkiparvea työmatkalla. Teeret astelivat erään talon pihalla kuin kotikanat aamusumussa. TH

B-linja / The route B

2011-08-19T19:08:00.002+03:00

19.8. B-linjalla alkoi näyttää siltä kuin pitääkin. Aluksi teeret 4 + 3 + 6 + 1 yks., sitten metsopoikue 6 lintua (k) ja vielä riekkopoikue n. 12 yks. tekivät yhteensä 32 lintua, mikä oli jo huipputulos. Hirviäkin lähti makuulta 2 mäntytaimikosta, toisella 5-6 piikkiä ja toisella n. 12.

Vielä löysin pedon tappaman poron raadon Maskaselästä parinkymmenen korpin opastuksella, tuulihaukan, piekanan (k), isokäpylinnun ja lapinharakan, ja siten havainnoiltaan päivästä tuli rikas.

Köyhtymistä vain aiheutti auton kylkeen juossut poro kotimatkalla. TH

Kanalintulinjoilta / On the game routes

2011-08-18T18:47:00.001+03:00

17.8. kävin aseman kanalintulinjan. Näin 3 yksinäistä koppeloa, mikä tänä vuonna on vähän. Näin myös hirvisonnin n. 15-piikk., joka nousi makuulta parinkymmenen metrin päästä Nuorttiaavan koivikossa. Muita kirjosiipi, keltavästäräkkejä, 3 tavia ja piekanat vielä pesäkurun maastossa. Seur. päivänä piekanat olivat hävinneet.

18.8. talousmetsien A-linjallakaan ei saalis ollut paljoa parempi, koppelopoikue 3 yks. ja yksinäinen ukkometso.

Muita havaintoja olivat kirjosiipi aamulla asemalla, pikkukäpylintu Nuorttiaavan eteläpuolella, hiiripöllö Maskaselässä, kurkia Pitkällävuotsolla 5, 12 yks. riekkoparvi tien varrella, sinirinta, 2 hiiripöllöä Rajavaarassa (2 k) ja yksi yöllä Törmäojan maastossa. TH

Rajan varrelta / Near the boarder

2011-08-15T20:58:00.015+03:00

Riistakamera on taas tallentanut elämää rajan varressa. Nyt kamera oli toiminut vain 12-29.7.2011. Virtaa löytyi ainakin pattereista ja muistikortillakin olisi ollut tilaa, mutta kamera vain päätti lopettaa toimimisen, mikä ei nyt uutta ole. Akunvaihdon jälkeen se näytti taas alkavan toimia.

Metsäkauris on ollut taas liikkeellä. Nyt se kävi 17.7. aamulla seitsemän aikoihin ja tunnin päästä uudelleen. Tämä yksilö on kuitenkin eri kuin aikaisemmin, sen näkee sarvista ym. Siis jo toinen kauris tänä kesänä ja sekin matkalla pohjoiseen.

Hirvet ovat vähentyneet, mutta 5 yksilöä kuitenkin. Uros ja naaras ovat menneet pohjoiseen ja 2 naarasta ja yksi uros etelään. Tosin kameran luona oli tuoreita jälkiä, joten kameran lopetettua elukoita on kulkenut. Karhun jälkiä ei näkynyt.

Uutena lajina on metso, josta paikalla ovat käyneet naaras ja uros. Ilmeisesti molemmat ovat olleet kameran etupuolella olevan tasaisen kiven päällä. Lähistöllä metsoja asustelee enemmänkin, nimittäin akun ja muistikortin vaihtojen jälkeen lähdin etelän suuntaan ja osuin metsopoikueeseen, jossa oli emo ja 4 poikasta reilun 50 m päässä. Ne lähtivät lentoon, mutta liittyivät toiseen parveen, jossa oli 8-10 lintua, useimmat poikasia. Poikaset lähtivät pikku suolta ja niitä oli siellä paljon, lähes 15. Tarkkaa määrää en saanut laskettua, koska lintujen lähtö oli aika rytäkkää.

Kameran kellonaikaan pitää edelleen lisätä 4 + 1/2 tuntia, jotta ollaan lähellä todellista aikaa. TH

Riistakolmio / Game counting triangle

2011-08-13T20:25:00.001+03:00

Kävelimme riistakolmion Tarmon ja Ilmarin kanssa tänään 13.8. Sää oli aika hyvä, kymmenisen astetta lämmintä ja puolipilvistä. Yhteen väliin ripsautti hieman vettä, mutta se ei haitannut. Silti vain hikeä pukkasi koko ajan.

Havaintoja kertyi ennätysmäärä. En usko koskaan aseman riistakolmiohistoriassa olleen yhtä paljon kanalintuhavaintoja. Kaikkiaan tulos oli seuraava: pyy 15 yks. (kuvat), riekko 6 yks. ja metso 6 yks. Lisäksi linjalla oli lanka-aitaan lentänyt riekko (muutama päivä sitten) ja linjan vieressä polun varrella yksinäinen pyy. Kokonaismäärä on 27 (29) lintua. Kolmion pituushan on 12 km.

Yleensäkin Lapissa ja pohjois-Suomessa on tänä kesänä tavattu paljon kanalintuja sekä riistakolmioilla että muutenkin. Tämä nostaa koko Suomen laskentojen tulokset selvästi plussalle. Syitä tähän on varmaan moniakin, mutta yksi voi olla se, että myyriä on ollut paljon, mutta pikkupetoja ei kuitenkaan ole ollut kovin paljoa ja pedot ovat keskittyneet pyytämään myyriä kanalintujen sijaan.

Lisäksi linjalla tavattiin karhunjälkiä ja -paskoja, jotka merkattiin ylös. Merkkaamattomista lajeista nähtiin hirvi ja tavi. Myös yksi kirjosiipikäpylintu havaittiin. Niin, ja aitavarresta löytyi kännykkä, tosin vettä puolillaan. TH, kuvat TH, TK

Loppukesällä / At the end of summer

2011-08-12T15:31:00.010+03:00

Loman loputtua matkasin asemaa kohti. Kesä alkaa olla jo loppupuolella ja se näkyy luonnossa. Sokanaavalla kolme kurkea ruokaili jo kellertävänruskealla suolla.

Sadepilvet ja aurinko loivat hienoja valaistuksia maisemille.

Loppumatkasta näin pari jänistä ja kettukin oli liikkeellä illalla saaliin toivossa. Vesilintuja näkyi Loitsalla ja Kyörteslammella.Kävelymatkalla sain sadekuuron niskaani. TH

Video Tuutijärveltä

2011-08-02T13:33:00.005+03:00

Tässä pieni video Tuutijärveltä, jossa suomalaisten asumuksia oli ennen Talvisotaa. Videolla kertoo tarinaa Tuutijärveltä Olavi Jaakkonen joka on syntyperältään juuri tästä ja muistaa vielä hyvin miten asiat olivan ennen sotaa.

Tuutijärvi - vanha suomalaisten kylä

2011-08-02T08:58:00.003+03:00

Jatkoin naapurimaan matkailua ja tällä kertaa matka suuntautui Tuutijärvelle. Se on vanha suomalaisten asuttama kylä vanhassa Sallassa joka jäi rajan tuolle puolen sodan päätyttyä. Tällä hetkellä alueella ei ole mitään asutusta, vain peltoaukeat ja jäänteitä talojen kivijaloista sekä uuneista. Lisää kuvia maisemista löytyy täältä. Kuvat on sijoitettu kartalle hyvin tarkasti ja niitä kannattee katsoa satelliitti-näkymässä.

Apatit - Kirovsk matkalta

2011-07-30T15:32:00.001+03:00

Kävin turistimatkalla Venäjän Apatiitissä ja Kirovskissa heinäkuun lopulla. Maisemat ovat mitä hienoimpia, vuoret ovat todella massiivisia. Tässä muutama kuva maisemista.

Kesätulva

2011-07-14T23:15:00.018+03:00

Tänään näytti vedenmäärän mittari 81 asteväliä, joten eilisen ja tämän aamun yhteistulos on 555 asteväliä, 55.5 mm. Se tuli itse asiassa yhden vuorokauden aikana, minkä sade kesti.

Kova sade näkyi Yli-Nuortissa, joka oli suorastaan huleisillaan. Vedenpinta oli lähes talvisillassa. Nyt kun kevättulvaa ei ollut, niin tuli kesätulva, joka vetää vertoja monille kevättulville ja varsinkin aikaisemmille kesätulville. En tiedä, onko tämä ennätyksellistä, mutta ainakin sinne päin. Oikealla myös Tarmon ottama kuva Lattunasta, jossa vesi on noussut korkealle törmien tasalle.

Tänään paisteli jo aurinko, mutta lämpötila jäi jonnekin 15 asteeseen.

Kesy taviokuurnakoiras etsi ruokaa Ainikuusikon mönkijäreitin varrelta puolenpäivän aikoihin. Se oli selvästi kastunut sateen aikana ja vieläkin vähän nuutuneen näköinen.

Kirjosiipiä kuulee vielä päivittäin muutamia. Niin, ja ensimmäiset tatit ovat ilmaantuneet muutama päivä sitten. TH

Säiden armoilla /

2011-07-13T20:35:00.009+03:00

Vettä satoi liekö ennätysmäärä eilisen ja tämänpäivän kuluessa. Aamulla mittari näytti 474 asteväliä, mikä tietää melkein 50 mm. Päivän mittaan tuli vielä lisää. Lämpömittari näytti tänään 5-7 astetta päivällä. Illalla aurinko lämmitti ja nosti lämpöä muutamalla asteella.

Myrskyinen luoteistuuliko kovan sateen kera vaikutti, että keräkurmitsapoikue oli Ykkösen pohjoisrinteen tunturikoivikossa aamulla? Yleensä kurmitsa ei lähde paljakasta mihinkään muualle kuin muutolle. Emo oli kolmen poikasen kanssa kaukana tunturikoivikon ylärajasta alaspäin.

Sateessa näin myös taviokuurnapoikueen vielä alempana männikön rajassa. Koiras oli aivan märkä (k) kerätessään ravintoa lähes täysikasvuisille poikasilleen, jotka piilottelivat sadetta puiden suojassa ja olivat melko kuivia (k). Osasi yksi poikanen jo itsekin nokkia ja noukkia maasta jotain. TH

Tragedia ampuhaukan pesällä /

2011-07-12T20:20:00.001+03:00

Kuljin matkallani ohi ampuhaukan pesän, jonka luona emot varoittelivat tavallista kiihkeämmin. Syykin selvisi. Pesä oli pudonnut mäännystä ja poikaset sen mukana. Kaksi poikasta löysin kuolleina, mutta yksi oli hengissä ja ihan virkeänä.

Ampuhaukka pesii usein vanhoihin oravanpesiin, jotka ovat kyseenalaisen kuntoisia. Rakennustarkastaja ei niitä hyväksyisi. Niinpä niitä tulee silloin tällöin alas pesässäolijoiden painosta.

Päivän muista havainnoista mainittakoon vielä löytämäni vanha kanahaukan pesä Kuntasjoen ja Hirvasjoen väliltä. Vuosia sitten alueella näkemäni haukka on siis pesinyt siinä. Vielä näin pyypoikueen lähellä Kuntasjoen pönttöaluetta. TH

Tippaojan tammukat / Forels in creek Tippaoja

2011-07-12T20:08:00.001+03:00

Matkani rajalle kulki lampareen kautta, jolla on yhteys Tippaojaan. Ylitettyäni Tippaojan kuulin loiskahduksen. Onko Tippaojassa kalaa? Mitään en kuitenkaan nähnyt.

Sitten tulin lampareelle ja katselin sinne vähän tarkemmin. Ja siellä näin pienen tuikin, kun kala kävi pinnassa. No, on vain tässäkin kalaa. Seurasin sitten jonkin aikaa ja totesin kalojen olevan pieniä punapyrstöisiä tammukoita, kuten arvata saattoikin. Kaloja oli varmaan kymmenkunta ja ne olivat 15-20 cm pitkiä. Lampareessa on vettä reilun saappaanvarren verran. TH

Liikettä lanka-aidalla / Move on the boarder

2011-07-12T18:36:00.013+03:00

Kamera on ollut rajalla lanka-aidan varressa Hirvasjoen maastossa 15.6. klo 10. - 12.7. klo 11.30. Täytyy sanoa, että paikka on hyvä. Liikettä on ollut.

Saimme puistoon uuden nisäkäslajin, kun metsäkaurispukki (k) ilmaantui kameraan aamulla klo 9. aikaan. Kauris oli matkalla pohjoiseen. (kellonaika on siirtynyt kamerassa, aikaan pitää laittaa 4.30 lisää)

Karhu on ollut taas liikkeellä. Liekö sama kuin aikaisemmin, nyt taas nuuski kameraa matkalla pohjoiseen 26.6. klo 17.

Hirviä on ollut roppakaupalla ellei enemmänkin, kaikkiaan 57 elukkaa. Niistä 36 meni pohjoiseen ja 21 etelään. Sukupuolen saa määritettyä 25:stä, 32 jää tuntemattomaksi. Uroita oli 15, niistä 10 meni pohjoiseen, 5 etelään. Naaraita oli 10, 7 pohjoiseen, 3 etelään. Pohjoisen suunta näyttää siis kiinnostavan enemmän.

Kulkijoita on voinut olla enemmänkin, kamera ei ole varmaankaan kaikkia rekisteröinyt, mutta hyvä näinkin. Erikoista on, että poroja ei ole ainuttakaan, eikä kettuja. Nuorttiaavan kamerassa taas kettuja oli useita. TH

Kohtaamisia matkalla /

2011-07-11T19:43:00.002+03:00

Ajellessamme Romainin kanssa mönkijällä aamulla Pitkänjängän itäpuolella, huomasimme ketun pentuineen polulla. Pentu lähti karkuun, mutta emo jäi paikalleen. Sitten se lähti meitä kohti, kiertäen meidät n. kymmenen metrin päästä. Kettu ei ollut moksiskaan meistä, vaan alkoi pyytää myyrää vähän kauempana, ei tosin onnistunut.

Jatkoimme matkaa, mutta pentua emme onnistuneet enää näkemään. Se oli emoa paljon pienempi ja harmaan punertava. Emokettu saattoi olla meidän aseman pihakettu, koska se ei pelännyt meitä vähääkään. Näinkö se on vielä hengissä, vaikka olemme jo muuta luulleet?

Ainijärveltä laskin n. 110 vesilintua, joista n. 55 tukkasotkaa löyhässä parvessa. Muut olivat telkkiä ja taveja ym.

Loitsanlammella oli myös runsaasti vesilintuja, monia poikueita, mm. tukkasotkia. Niitä oli kuitenkin mahdoton laskea, koska suurin osa oli rantaviivassa ja heinikossa.

Matkalla Kemihaaraan näin myös koppelopoikueen, jossa oli 3-4 poikasta. TH

Palkkion perässä /

2011-07-10T19:22:00.001+03:00

Kävimme 10.7. tarkastamassa lapinpöllön pesän Ilmarin kanssa. Pöllöt olivat jo häipyneet maisemista. Kävimme lisäksi katsomassa, olisiko häirikkömetso vielä paikalla. Ei sekään ollut, joten tuntui, että tyhjän kävelyä.

Mutta palkkio seuraa aikanaan. Päätimme käydä tutkimassa, löytyiskö piekanan pesää alueelta, jonne olin nähnyt piekanan lentävän saaliin kanssa. Ja vähän ennen Lintukurua oli palkkio. Nimittäin löysimme maasta Ilmatieteen laitoksen otsoniluotaimen, joka pyydettiin palauttamaan ja mainittiin palkkion maksusta. Niin, että...

Mutta löytyi se piekanan pesäkin Lintukurulta kallionkielekkeeltä. Emo lähti pesästä ja alkoi kierrellä yläpuolella varoitellen. Toinenkin lintu tuli paikalle. Pesässä oli viisi poikasta, mikä on ainakin mulle ennätysmäärä piekanan pesällä.

Helteisen päivän muista havainnoista mainittakoon pyypoikue ja sulkasatoa poteva ukkometso.

Aamupäivällä lenteli aseman yläpuolella 3 räystäspääskyä ja 3 tervapääskyä. TH

Heinäpoutia / Heat in July

2011-07-09T14:29:00.018+03:00

Helleaalto saapui taas tänne. Eilen oli noin 25 astetta enimmillään ja tänään on päästy yli 27. Tuuleskellut on kuitenkin mukavasti ja lämmön kans on pärjätty. Työilmana tämä ei kuitenkaan ole paras mahdollinen. Sen ovat ranskalais- ja italialaisvieraammekin huomanneet.

Taviokuurnia on nyt aika mukavasti. Jostain syystä ne ovat mieltyneet asumaan Ykkösen puurajalla. Eilen kiersin Ykkösen puurajaa myöten iltapäivällä, ja löysin kaksi poikuetta (k) ja yhden pariskunnan (k). Lisäksi kuului ääntä. Kuurnat syövät monenlaista kasvisravintoa sekä hyönteisiä toukkineen ym.

Piekana naukui länsirinteellä, liekö pyydystellyt tunturinrinteen myyriä.

Linnunpoikasia on paljon maastossa. Rastaanpoikasia pörähtelee tuon tuostakin (k laulurast.). Etelärinteeltä taas pörähti aikuinen punakylkinaaras maasta. Sillä oli pesä 4 munan kanssa, mutta se oli jo toista pesyettä.

Itäpuolella kahisi ukkometso maassa (k). Se oli sulkasadossa, eikä olisi mielellään lähtenyt lentoon, vaan pakeni kävelemällä.

Pajulinnun poikaset olivat vielä pesässä Rakitsanjängällä, mutta mutaman päivän päästä ne ovat jo maastossa. TH

Piekanan saalistusta / Buzzard hunting

2011-07-07T19:29:00.011+03:00

Nuorttiaavalla lekutteli piekana iltapäivän puolella. Se laskeutui alemmas lekuttelemaan, ja vieläkin alemmas (k ylh. vas.). Sitten se syöksyi alas, ja nousi jonkin saaliin kanssa. Se lensi saaliineen itäkaakkoon ja kaarteli sitten nousten korkeammalle. Sinne se hävisi jonnekin Pitkänjängän itäpuolelle.

Vähän ajan päästä se tuli takaisin em. suunnasta, lentäen edelliselle saalistuspaikalle. Saalistusta en nähnyt, mutta haukka tuli takaisin sieltä päin saaliin kanssa. Taas se lensi itäkaakkoon häviten sinne (k alh. oik.). Taitaapa olla pesä jossain siellä päin.

Aamulla näkivät Ilmari ja Tarmo ison hirven Kuutsjärven itäpuolella. sarvipää meni puronvartta alas. Erittäin harvoin on hirvi tullut näin lähelle asemaa, noin sadan metrin päähän.

Viime päivinä on ollut kylmää, noin kymmenen asteen tienoilla. Tänään kuitenkin päästiin yli kahdenkymmenen asteen. TH

Kulkijoita polulla

2011-07-06T18:36:00.004+03:00

Mönkijäreitillä on ollut kulkijaa. Tässä on jatkoa edelliseen riistakamerajuttuun. Kameran eteen piilotettiin koppelonraato, joka kyllä löytyi ja lähti liikkeelle. TH

Kärpät / Ermines

2011-07-01T18:29:00.001+03:00

Niko ja Tarmo tapasivat kärppiä kuutosrysän luona aamupäivällä. Epäilivät siellä olevan poikueen.

Kävin katsomassa, ja lopulta suuta maiskuttelemalla kuusen alta koloista tuli kaksi kärppää kurkkimaan. Ilmeisesti ne olivat pentuja, vaikka jo isoja olivatkin. Aikansa uteliaina kurkittuaan ne jäivät piiloon, eivätkä enää näyttäytyneet. TH

Laskentaa helteessä / Counting in the heat

2011-07-01T09:02:00.022+03:00

Kävimme kurmitsalaskennan eilen 30.6.2011 helteisessä, mutta onneksi tuulisessa säässä. Lämmintä on ollut pari päivää lopulle kolmeakymmentä astetta - eilen näytti aseman virallinen näyttö 27.5 astetta. Tänä aamuna lämpömittari näytti 11 astetta.

Laskennassa saatiin seuraavat tulokset:

Värriö I 23 kapustarintaa, 1 riekko (kuvassa läähättää helteessä)

Värriö II 16 kapustarintaa, 1 riekko/kiiruna, 1 tuulihaukka

Värriö III 34 kapustarintaa (joista yksi siipirikko), 5 keräkurmitsaa (1 siipirikko), 1 pikkukuovi, 1 punakuiri (k), 1 kiiruna, 1 tuulihaukkakoiras, 5 räkättirastasta

Värriö IV 30 kapustarintaa (1 siipirikko), 7 keräkurmitsaa (1 siipirikko), 17 pikkukuovia, 1 punakuiri, 1 kiiruna

Värriö V 20 kapustarintaa, 3 keräkurmitsaa + 2 poikasta (emoa ei näkynyt), 11 pikkukuovia, 3 pulmusta (joista 1 pariskunta ruokaa nokassa, kuvassa koiras).

Näistä siis siipirikko tarkoittaa todennäköistä pesintää, ruokaa nokassa varmaa pesintää. Lintujen todellinen määrä on pienempi, koska monet linnut on laskettu kahteen kertaan - ehkä määrän puolittaminen kapustarinnoilla ja kurmitsoilla antaa todellisemman lukeman.

Laskennassa olivat mukana Aino Eskola, Ilmari Hirvonen, Niko Rytilahti (14 v.), Tarmo Kylli ja allekirjoittanut. TH

Lapinpöllön metsässä / In the forest of Great Grey Owl

2011-06-29T08:39:00.012+03:00

Kesä etenee ja päivät lyhenee, vaikka aurinko ei vielä laskekaan. Eilen lämpeni jo pariinkymmeneen asteeseen.

Lapinpöllön poikaset ovat vielä pesän lähistöllä. 26.6. yksi poikanen oli vielä pesän vieressä oksalla, mutta kaksi oli kallellaan olevan kelon päässä. Naaras istuskeli lähistöllä (yläkuva). Kaikki napsuttelivat nokkaa mennessäni paikalle iltapäivällä.

Kävin seuraavanakin iltana katsomassa niitä. Poikaset olivat muuttaneet paikkaa ja olivat erillään männyissä. Kaksi oli korkealla ja yksi vähän alempana oksalla (k). Nyt tuli koiraskin (alakuva) paikalle n. klo 19. paikkeilla. Saalista en sillä nähnyt.

Naaras alkoi äännellä vaimeasti "kveu-kveu..." puoli kahdeksan maissa, ja klo 20.15 koiras ei enää kestänyt voimistunutta ääntä ja lähti Puolivälinjängän suuntaan, ilmeisesti saalistamaan. Lähdin yhdeksän aikaan ja kävelin Puolivälinjänkää pitkin n. 1 km polulle, mutta pöllöä ei näkynyt. Sen sijaan näin jängän laidassa koppelopoikueen 6-7 poikasta (k).

24.6. Tapanin koppelonpesässä oli vielä emo hautomassa, mutta eilen 28.6. pesä oli tyhjä. Tosin vain pari munankuorta oli pesässä, niin että oliko pesä ryöstetty viime hetkillä, vai missä loput kuoret olivat. Kuitenkaan kuoret eivät olleet sisäkkäin tai niin kuin voisi olettaa, kun poikaset ovat lähteneet.

26.6. aseman pöntön helmipöllönaaras katseli vielä suuaukolta.

27.6. tapasin Ykkösellä keräkurmitsapoikueen, emo + kolme poikasta. Ne olivat aivan laessa ja poikaset vielä aivan pieniä. Nykyään Ykkösellä tapaa harvemmin kurmitsanpesiä tai poikueita.

Eilen näin teeripoikueen n. 6 poikasta Ainikuusikon mönkijäreitillä. Nuortinahon itäpuolella kesäpolun varrella nousi hirvi rytisten makuulta ja pakeni Nuorttiaavan suuntaan.

Ainijärvessä oli muuten pilkkasiivet vielä eilen. TH

Sateessa tunturissa / In the rain on the fell

2011-06-25T21:09:00.015+03:00

Lupasi tälle päivälle heikkoja vesisateita Lappiin. Ainakin täällä vettä tuli lähes kaatamalla ja sadettakin kesti puoli päivää. Lämmintä oli viitisentoista astetta.

Urpiaisen poikasia on aika kovasti jo maastossa (k). Tunturikoivikossa on ollut monta pesää. Myös taviokuurnan poikanen löytyi Ykkösen pohjoisrinteeltä. Etupäässä koiras ruokki sitä (k), mutta kävi naaraskin paikalla.

Vielä löytyi helmipöllönkin poikanen. Se katseli pesäpöntön reiästä Kuutsjärven törmässä. TH

Ainijärven rannoilla / On the banks of Ainijarvi

2011-06-24T20:41:00.001+03:00

Laskin Ainijärven ja lähiympäristön lintuja. Pilkkasiipiä oli vielä 12 yksilöä (k). Mustakurkku-uikkukin oli paikalla. Tukkasotkia laskin 22 kpl, telkkäpoikueita oli 4, tavipoikueita 3 (k), 1 sinisorsapoikue, 4 kirjosiipipoikuetta (k) ja 4 pikkukäpylintupoikuetta. Tervapääskyjä kierteli harjun laidalla n. 15 yks. Räkättirastaita näin myös pari, ne ovat aika harvinaisia laskennoissa.

Kuvia myös Ainijärven lehtojensuojelualueelta, missä kotkansiivet ja muut saniaiset kasvavat komeasti. Alueen pohjoislaidalla on nätti kulleroniitty. TH

Nuorttiaavan riistakamera / Game camera by Nuorttiaapa

2011-06-23T20:30:00.006+03:00

Nuorttiaavan laidalla polun varrella olevan riistakameran kuvia. Kettuja on ainakin kaksi. Maahan oli piilotettu syötti, joka kiinnosti kettuja.