Thursday, January 01, 2009

Suurpedot Värriön luonnonnpuistossa 1968-2008 Large predators in Varrio Nature Reserve

Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalla on tutkittu suurpetojen liikkeitä aina siitä lähtien, kun nuori riistabiologian dosentti Erkki Pulliainen perusti aseman 1967.

Mikä olikaan tutkiessa, kun tukikohdan portailla kuuli talviöisin suden ulvontaa, ahman viimeisen ammattipyytäjän Asseri Turpeisen talvikammi oli läheisessä Pulkkatunturissa, ja metsistä löytyi vielä tuoreen tuntuisia karhunloukkuja.

Miten suurpedot voivat Värriön luonnonpuistossa nyt, kymmeniä vuosia tutkimusaseman perustamisen jälkeen?

Pitkäaikaisin tieto suurpetojen liikkeistä saadaan talvisaikaan viikoittain partioitavasta lumilinjan hiihdosta. Se on kuusi kilometriä pitkä selkälinja, joka kulkee Värriötuntureiden selänteeltä Nuorttijoen laaksoon. Hiihtäjä kirjaa reitin ylittäneet jäljet, määrittää lajin ja merkkaa muistiin eläimen kulkusuunnan.

Talvijälkien esiintymisen tiheydestä voi tehdä päätelmiä suurpetokantojen pitkäaikaisista muutoksista vuosina 1968-2008. - Havaintoja on kuitenkin vuosittain niin vähän, että peräkkäisten vuosien välisellä vertailulla ei ole ole mieltä; kyse on sattuman sadosta.

Pitkän lumilinjan 41 vuotta kestänyt havaintosarja suurpetojen osalta on korutonta kertomaa. Etenkin suden ja ilveksen esiintyminen on romahtanut 1960- ja 1970-luvun vuosista. 

Luonnonsuojelu tieteelle vuonna 1981 rauhoitetussa, korkeimman suojeluasteen Värriön luonnonpuistossa on suden ja ilveksen osalta epäonnistunut. Tilanne on päinvastainen kuin esimerkiksi metson osalta (ks. Luontopäiväkirjan merkintä mm. 13.7. 2008).

Karhu ei kuulu varsinaisesti talvihavainnoitaviin lajeihin, mutta siitä on mahdollinen saada kevätsoseessa jälkihavaintoja niin paljon, että päätelmiä myös sen kannan kehittymisestä on mahdollinen tehdä. Pitkän lumilinjan havaintojen mukaan karhukanta on Värriön seudulla vakaa, ehkä hivenen nousussa.

Myös ahman esiintyminen romahti 1970-luvun lopussa, mutta viime vuosina ahmahavaintoja on taas saatu jokunen enemmän. Ahma ei kuitenkaan vieläkään pesi luonnonpuiston alueella. Värriötuntureiden runsasluminen ylänkömaa kuruineen ja kivilouhikkoineen olisi ahman luontaista pesimäbiotooppia.







Labels: , , ,


Comments: Post a Comment

<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?