Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Ovatko tarunomaiset Kemin lähteet tällä hyllyvällä suolla?

Ennen maanteiden aikakautta valtatie Pohjanlahdelta Jäämerelle oli Kemijoki. Sitä noustiin veneillä niin pitkälle kuin sauvominen kävi päinsä. Vastaan tulleen kannaksen yli veneet oli vedettevä maitse. Vedenjakajan takana venematka jatkui reittiä Sotajoki - Nuorttijoki - Tuulomajoki - Jäämeri. Historian muistiinpanot pitävät Kemin lähteinä juuri paikkaa, suota, missä ylävirtaan sauvominen oli lopetettava. Tämä suo oli muinaiselta nimeltään Lakijänkä, ja suolla kerrottiin olevan "monta, suurta kuohuvaa kaltiota", joista Kemijoki saa alkunsa. Nykyisissä kartoissa tuo heinäinen, hyllyvä ja hetteinen suo on nimeltään Vouhtunaapa. Se sijaitsee Savukosken pohjoisosassa, Rannimmaisen Sotatunturin luoteispuolella. Kaltiot kuohuvat Vouhtunaavalla edelleen. Alavirrasta suolle, kuvan kaltioon sauvoneen matkalaisen voi hyvin kuvitella joutuneen tässä toteamaan, että sauvominen päättyy nyt ja että venettä on seuraavaksi vedettävä.

Are the legendary sources of river Kemi under this wet aapa mire?

Before the era of gravel and tarmac roads river Kemi was the highway one through Lapland, from Gulf of Bothnia to Arctic Ocean. Kemi river was used by rowing boats all the way up to the sources. After the sources the boats had to be drawn over land a few kilometers until the other river started behind the divide. Then the travel continued through the route Sota river - Nuortti river - Tuuloma river - Arctic Ocean. Historical documents place the sources of river Kemi to the spot where the boats had to be taken onto land. This place was on an aapa mire. Several river sources, like large boiling pots, were told to be found there. Presently this mire is called "Vouhtunaapa". The river sources are still there. One can easily imagine how the boat travel had to be stopped in a "pot" like the one in the picture.